Lue tiivistelmä
Suomen vesistöihin päätyy jätevesien kautta vuosittain satoja kiloja lääkeaineita, kuten särkylääkkeitä, hormoneja ja antibiootteja.
Vesiasiantuntija Niina Vieno Vesi ja laki -yhtiöstä kertoo, että lääkeaineet on suunniteltu kemiallisesti stabiileiksi ja niiden ympäristövaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.
Lääkeaineet aiheuttavat vesieliöille hormonaalisia muutoksia ja käyttäytymishäiriöitä, ja antibioottijäämät voivat heikentää antibioottien tehoa.
EU:n uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaan lääkejäämiä on poistettava jätevesistä vuoteen 2045 mennessä.
Satoja kiloja särkylääkkeitä, hormoneja, mielialalääkkeitä ja antibiootteja päätyy vuosittain vesistöihin Suomessa. Lääkeaineita löytyy vesieliöistä ja kaloista. Välillisesti ne vaikuttavat myös ihmiseen.
Lääkeaineita päätyy ympäristöön pääasiassa normaalin käytön kautta, kun aineet kulkeutuvat elimistön läpi. Viemäriin joutuneet lääkeaineet eivät välttämättä jää jätevedenpuhdistamoille, joita ei ole suunniteltu puhdistamaan lääkejäämiä.
Suomalaisilta jätevedenpuhdistamoilta päätyy Vesilaitosyhdistyksen selvityksen mukaan joka vuosi arviolta 1 436 kiloa lääkkeitä.
Määrä saattaa äkkiseltään vaikuttaa vaatimattomalta, mutta on syytä muistaa, että lääkkeet vaikuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Vaikuttavat aineet ilmoitetaan usein milligrammoina tai mikrogrammoina.
Vaihdetaanpa mittayksikköä: Lääkeaineita valuu vesistöihin kaikkiaan 1 436 000 000 milligrammaa. Tämä tarkoittaa yhteensä 3 590 000:ta lääkekapselia tai -pilleriä, joissa vaikuttavaa ainetta on 400 milligrammaa.
Lääkeainejäämiä on löydetty paitsi luonnonvesistä myös maaperästä, kasveista ja eläimistä. Monet ovat ympäristössä pysyviä.
Lääkkeet voivat olla vesieliöille myrkyllisiä sekä aiheuttaa hormonaalisia muutoksia ja käyttäytymishäiriöitä. Antibioottijäämät voivat heikentää antibioottien tehoa. Kaikkia uhkia ei vielä tiedetä, esimerkiksi haittavaikutukset ihmisille ymmärretään vasta osittain.
Jätevesissä ja vesistöissä lääkeaineet eivät esiinny yksittäisinä yhdisteinä vaan moninaisen kemikaalicocktailin osina. Yhteisvaikutuksia ei tunneta.
Lääkejäämien poistaminen jätevesistä on mahdollista esimerkiksi otsonoinnilla ja aktiivihiilisuodatuksella. Tällaisia laitteita suomalaisilla puhdistamoilla ei toistaiseksi ole.
Muutos on kuitenkin tulossa, sillä EU:n uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaan mikroepäpuhtaudet, joita lääkejäämät ovat, poistettava kaupunkien jätevesistä vuoteen 2045 mennessä.
HS kertoi keskiviikkona, miten lääkeyhtiöt lobbaavat direktiivinä vastaan. Ala vastustaa vaatimusta, jonka mukaan sen pitäisi maksaa valtaosa tehostetun puhdistuksen kustannuksista.
”Osa lääkeaineista poistuu jätevedenpuhdistuksessa siinä määrin, että riski jätevesiä vastaanottavan vesistön vesieliöille on vähäinen”, kertoo vesiasiantuntija Niina Vieno Laki ja Vesi -yhtiöstä. Hän on tutkinut lääkeaineiden pitoisuuksia puhdistamoilla ja vesistöissä.
Osa aineista sen sijaan hajoaa hyvin hitaasti ja voi kulkeutua vesistöissä pitkiäkin matkoja.
”Lääkkeet on suunniteltu kemiallisesti stabiileiksi, ja niiden ympäristövaikutuksetkin voivat olla pitkäaikaisia”, Vieno sanoo.
Puhdistettujen jätevesien lääkemäärille ei ole määritelty päästöraja-arvoja, mutta sellaiset ovat tulossa, ainakin välillisesti.
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineiksi on ehdotettu yhtätoista lääkeainetta ja niille ympäristölaatunormeja. Ne ovat pitoisuuksia, joita ei saa ylittää vesistöissä.
Riskiaineiden listalla on muun muassa estrogeenihormoneja, antibiootteja, epilepsialääke karbamatsepiini sekä tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeeni ja diklofenaakki.
Haittavaikutukset ovat moninaisia, Vieno muistuttaa. Esimerkiksi hormonit vaikuttavat suoraan eliöiden hormonitoimintaan ja käyttäytymiseen. Aineet voivat myös kertyä kaloihin ja simpukoihin.
Ehkäisyvalmisteet sisältävät hormoneja, jotka vaikuttavat kalojen sukupuolikehitykseen. Vaikutukset voivat olla niin radikaaleja, että koko kalapopulaatio romahtaa.
Sukupuolihormonit voivat aiheuttaa kaloilla muun muassa sukukypsyyden saavuttamisiän myöhästymistä, intersukupuolisuutta eli molempien sukupuolien ominaisuuksien ilmenemistä samassa yksilössä, sekä vähentää munien ja siittiöiden tuotantoa.
Ympäristöön päässeet antibiootit puolestaan voivat vaikuttaa mikrobeihin, mikä voi heikentää antibioottien tehoa ja johtaa antibioottiresistenssin yleistymiseen.
Diklofenaakki on yksi haitallisimmista aineista. Kyseessä on tulehduskipulääke, jota käytetään esimerkiksi kipugeeleissä. Suomessa sitä myydään muun muassa Voltaren-tuotenimellä.
Iholle levitettävästä diklofenaakista vain pieni osa imeytyy elimistöön. Loput tarttuvat vaatteisiin ja ihoon, jolloin aine päätyy vaatteiden pesun ja suihkun yhteydessä viemäriin.
Diklofenaakki poistuu jätevedenpuhdistamolla huonosti ja kulkeutuu purkuvesien mukana mereen tai järveen. Luonnossa kemikaali hajoaa erittäin hitaasti ja vaikuttaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina Aine on vesieliöille myrkyllinen ja kertyy kalojen sappinesteeseen.
Lääkeaineiden ympäristöongelmiin herättiin 2000-luvun alussa juuri diklofenaakin kautta.
Kävi ilmi, että karjan lääkinnässä käytetty diklofenaakki aiheutti Intiassa korppikotkien massatuhon ja välillisesti kymmenien tuhansien ihmisten kuoleman.
Miljoonia korppikotkia kuoli, kun ne söivät maastoon kuolleiden lehmien raatoja.
Kulkukoirat lisääntyivät, kun niiden ei tarvinnut kilpailla ravinnosta korppikotkien kanssa. Koiranpureman kautta rabiestartuntaan kuolleita ihmisiä arvioidaan olleen lähes 50 000.
Lue lisää: Lääketeollisuus lobbaa nyt Suomen päättäjiä: Ei halua maksaa vesiin valuvista lääkejäämistä
Lue lisää: Vesistöihin päätyy jäteveden mukana mutaatioita aiheuttavia hormoneja