Belgia ei edelleenkään pidä ajatuksesta sotakorvauslainasta, mutta on valmis siihen, jos kaikki riskit jaetaan.

– Silloin hyppäämme kielekkeeltä yhdessä muiden eurooppalaisten kanssa ja toivomme, että laskuvarjo pitää meidät turvassa, värikkäästä retoriikastaan tunnettu maan pääministeri Bart de Wever sanaili Belgian parlamentille ennen EU-huippukokouksen alkua.

De Weverin mukaan vaihtoehto eli Ukrainan jääminen ilman rahoitusta olisi katastrofaalinen.

– Se olisi Euroopalta äärimmäinen geopoliittinen epäonnistuminen, jonka seuraukset tuntuisivat vuosikymmeniä, Belgian pääministeri painotti.

– Sen jälkeen emme enää olisi maailmassa merkittävä toimija, hän lisäsi.

Rahoitussopuun päästävä

EU:n valtiopäämiehet kokoontuvat torstaina Brysselissä huippukokouksessa, jota on jo etukäteen ennakoitu yhdeksi vuoden tärkeimmistä.

Kokouksessa pitäisi saada aikaan sopu siitä, kuinka EU varmistaa rahallisen tuen Ukrainalle seuraavien vuosien ajaksi.

Vaihtoehtoja on kaksi: Venäjän jäädytettyjen varojen käteistuotoista koostuva sotakorvauslaina tai EU:n budjetista taattava yhteinen laina eli käytännössä yhteisvelka. Näistä ensimmäinen vaatii jäsenmaiden määräenemmistöpäätöksen, toinen yksimielisen päätöksen.

Yleinen ilmapiiri EU:ssa on, että huippukokousta ei voida päättää ennen kuin on saatu sovittua jonkinlaisesta rahoituksesta Ukrainalle. Tämä voi tarkoittaa kokouksen venymistä perjantaille tai jopa lauantaille.

Sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa että EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuuttivat, että Belgian huoliin vastataan ja ratkaisu löydetään.

– Vakuutan teille, että emme lähde tästä huippukokouksesta ennen kuin päätös on saatu aikaan. Emme myöskään hyväksy ratkaisua, joka riskeeraisi Belgian ja belgialaisten turvallisuuden, Costa paalutti kokouksen alussa.

Belgian kolme päähuolta

Belgia hallinnoi valtaosaa EU:ssa jäädytetyistä venäläisvaroista, joten se on noussut kokouksessa ratkaisijan asemaan. Maalla on ollut monia lainaan liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia. Siksi De Wever ei ole valmis tukemaan sotakorvauslainaa ennen kuin muut EU-maat tarjoavat merkittävät taloudelliset suojaukset, jotka turvaavat Belgiaa Venäjän vastatoimilta. Näihin Belgian huoliin EU:ssa on etsitty ratkaisua koko syksyn ajan.

Korkea EU-virkamies kertoi torstaina, että Belgia vaatii muilta jäsenmailta muun muassa rajattomia takuita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muiden EU-maiden antamille takuille ei tulisi asettaa ylärajaa, jotta suoja kattaisi kaikki mahdolliset skenaariot eli myös sotakorvauslainan nimellisen arvon ylittävän osuuden.

Suomen pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen kanta on se, että lainan takausvastuiden täytyy olla rajatut ja ratkaisu on tältä pohjalta löydettävissä.

– Mutta noin yleisesti ottaen, jos neuvotteluissa tänään tai huomenna tulee jotain, missä Suomen kantoja pitää tarkistaa, niin silloin olen tietenkin normaalijärjestyksessä yhteydessä suureen valiokuntaan, hän sanoi.

Takausvastuuta pidetäänkin nyt virkamieslähteiden mukaan keskeisenä kysymyksenä lainalle. Epävirallisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että 15–20 jäsenmaata on ilmoittanut olevansa valmiita takaamaan lainaa. Käytännössä esimerkiksi Ranskan ja Italian kaltaiset suuret jäsenmaat olisi ehdottomasti saatava tukemaan lainan takaamista, mutta maiden kanta on vielä epäselvä.

Lisäksi Belgia haluaa varmistaa, että EU kykenee maksamaan varat heti takaisin Venäjän keskuspankille, jos sellaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin. Käytännössä näin voisi käydä, mikäli Venäjä-vastaiset pakotteet syystä tai toisesta raukeaisivat.

Tämä riski on kuitenkin selkeästi pienentynyt sen jälkeen, kun jäsenmaat päättivät viime viikolla, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät toistaiseksi EU-alueella. Tämä on vähentänyt huolta siitä, että esimerkiksi pakotteiden kaatamisella jatkuvasti uhannut Unkari voisi blokata pakotteiden jatkon.

Lisäksi Belgia haluaa, että kaikki jäsenvaltiot, joissa sijaitsee jäädytettyjä venäläisvaroja, ottavat ne käyttöön Ukrainan hyväksi. Vaikka valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee Belgiassa, niitä on myös muissa jäsenmaissa.

Sisäpoliittisesti haasteellista

De Weverillä on asiassa myös sisäpoliittista painetta. Belgian pankkisektori – mukaan luettuna varoja hallinnoiva Euroclear – on suhtautunut kriittisesti varojen käyttöönottoon Ukrainan hyväksi.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet belgialaisista, noin 67 prosenttia, vastustaa lainaa siihen liittyvien riskien vuoksi. De Wever on saanut tiukkaan kantaansa poikkeuksellista tukea myös Belgian yleensä jakautuneessa parlamentissa.

Samalla tilanne on Belgialle vaikea. Maa on yksi EU:n perustajajäsenistä eikä se ole tottunut asemaan, jossa se blokkaa EU:n yhteisiä päätöksiä.