Valtiovarainministeriö hehkutti vielä kesällä, että Suomen talous toipuu kauppakiistojen ja epävarmuuden varjossa, mutta nyt on toinen ääni kellossa.

Suomen talouden toipuminen on viivästynyt, valtiovarainministeriö (VM) arvioi torstaina julkaisemassaan talousennusteessa. Sen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna 0,2 prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan hitaasti, 1,1 prosenttia.

Vielä syyskuussa ministeriö ennusti talouden kasvavan tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

Ministeriön ennusteessa on synkkä viesti myös Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

Hallituksella on ollut voimassa yksi taloustavoite, joka koskee velkasuhteen vakauttamista hallituskauden loppuun mennessä.

Käytännössä hallituksen tulkinta tästä on ollut, että julkisen talouden velkasuhde pysyy samana vuosien 2026 ja 2027 välillä.

Valtiovarainministeriön lukujen perusteella tämä ei onnistu, sillä velkasuhteen ennustetaan kohoavan 91,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027, eli nousua olisi 0,8 prosenttiyksikköä.

– Tavoite oli vakauttaa velkasuhde vuonna 2027. Kasvu on siihen nähden nopeaa, valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä ei ollut silti valmis heittämään hallituksen tavoitteelle suoraan hyvästejä. Hänen mukaansa on vielä varhaista tehdä johtopäätöstä, että velkasuhde kohoaisi runsaaseen 92 prosenttiin kahden vuoden kuluttua.

– En pane päätäni pantiksi, että sellainen luku nähdään vuonna 2027, Pääkkönen sanoi.

Hänen mukaansa velkasuhde on muuttujana hyvin epävarma, ja viimeisten vuosien aikana on saatu ”melkoisia yllätyksiä”. Pääkkönen totesi, että hallitus päättää lisäksi siitä, haluaako se tehdä vielä jotakin.

Tänä vuonna julkinen velka nousee yli 89 prosentin suhteessa bkt:hen. Syynä ovat syvät alijäämät, verkkainen talouskasvu ja muun muassa korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvien käteisvakuuksien tarpeen kasvu, VM katsoo.

Velkasuhteen kasvu jatkuu koko vuosikymmenen. Vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa bkt:hen.

VM ihmettelee: Mikä veti käsijarrun päälle?

Ylijohtaja Spolander sanoi Helsingin Sanomille marraskuussa, että Suomen taloudessa on jokin tuntematon jarru, joka hidastaa talouden elpymistä.

Ministeriö kysyy samaa asiaa heti tuoreen ennusteensa aluksi, eli mikä veti käsijarrun päälle, kun Suomen talous oli jo päässyt kiinni kasvuun. Talous kasvoi viime vuoden loppupuoliskolle saakka, mutta alkoi supistua uudelleen.

Keskeinen selitys heikolle talouskasvulle on Spolanderin mukaan se, että yksityinen kulutus ei nouse, vaikka kotitalouksien tulot kasvavat. Ihmiset eivät kuluta, vaan säästävät.

Spolander mainitsi erikseen, että aiempaa korkeammat korot rasittavat suomalaisia kotitalouksia enemmän kuin yleisesti euroalueella.

Hän nosti esiin myös sen, että asuntojen hintojen lasku on jatkunut ja saanut kotitaloudet varovaisemmiksi. Tilastoitu työttömyysasteen nopea nousu puolestaan on lisännyt huolta työttömyydestä, vaikka riski ei olisi kaikilla omalla kohdalla kasvanutkaan.

Myös maailmantilanteeseen ja julkisen talouden sopeuttamiseen liittyvät epävarmuudet ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta ”poikkeuksellisen pitkäkestoisesti”.

– Taantuma on pitkittynyt, ja kasvun käynnistyttyäkin työllisyys kasvaa aiemmin arvioitua hitaammin. Kun bkt:tä kertyy vähemmän, julkisen talouden alijäämät syvenevät ja velka kasvaa nopeammin kuin aiemmin arvioimme, Spolander muotoilee VM:n tiedotteessa.

VM ollut liian optimistinen

Valtion rahankäyttöä valvova Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV arvosteli keskiviikkona, että valtiovarainministeriö on ollut aiemmin liian optimistinen.

Tämän vuoden kotimainen kysyntä on VTV:n mukaan arvioitu VM:n aiemmassa talousennusteessa ”hyvin optimistiseksi”.

Spolander puolustautui torstaina, että ministeriön syyskuun ennuste perustui tietoihin, jotka osoittautuivat jo julkaisutilanteessa osittain vanhentuneiksi.

VM:n tuoreessa ennusteessa kuva on selvästi synkempi, mitä selittää Spolanderin mukaan se, että tilastotietoa on tullut lisää.

– Syksyn ennuste oli laadittu niin, että tietoa oli vain vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä ja ennakkotieto toiselta neljännekseltä oli suotuisaa.

Spolanderin mukaan talouden tuotannon supistuminen on kiihtynyt toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Muutos ennusteissa tulee suoraan siitä.