Ruoantuotannon tavoitteena on, että ihmiset, eläimet ja luonto voivat hyvin. Sikatalouden edustajat uskovat, että tulevaisuuden joulukinkku ei juuri poikkea nykyisestä.
Eteläpohjalaiset Annika Vuorinen, 20, ja Jaakko Honkala, 28, ovat tulevaisuuden ruoan tuottajia. Video: Tarmo Niemi / Yle.
- Uusi sukupolvi sianlihantuottajia pitää kannattavuutta tärkeimpänä asiana ruoantuotannon jatkumiselle.
- Tuottaja Jaakko Honkalan mukaan vasta kannattava tuotanto mahdollistaa puhtaan ja lääkkeettömän ruoan tuottamisen.
- Alle 30-vuotiaita tuottajia on vähän. Kouluttajan mukaan alan kannattavuus onkin saatava kuntoon, jotta nuoria saadaan alalle.
- Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi uuden ruokastrategian vuoteen 2040. Se korostaa mm. ruoantuotannon kannattavuutta, huoltovarmuutta ja luonnon kantokykyä.
Agrologi Jaakko Honkala, 28, otti kesäkuussa päävastuun kotitilansa kehittämisestä. Honkamaan tilalla Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla kasvatetaan lihasikoja. Paikkoja on 1 500 sialle.
Nuori sianlihan tuottaja nostaa suomalaisen ruoan tuotannossa yhden asian ylitse muiden. Se on kannattavuus.
– Kannattavuus oli tärkein kriteeri, kun ryhdyin yrittäjäksi. Pelkällä halulla ja aatteilla on vaikea ruokkia ketään.
Avaa kuvien katselu
Sikatilallinen Jaakko Honkala pitää tärkeänä, että hän saa tuottaa suomalaisille puhdasta, kotimaista ruokaa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Kun tuotanto kannattaa, vasta sitten voidaan tavoitella muita asioita, kuten puhtaan ruoan tuottamista, Honkala huomauttaa.
Puhtaus tarkoittaa muun muassa sitä, että eläin on kasvanut ilman antibiootteja, eikä se ole saanut salmonellatartuntaa.
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tiistaina uuden ruokastrategian, joka tähtää vuoteen 2040.
Strategia korostaa ruoantuotannon kannattavuutta ja reiluutta, huoltovarmuutta, luonnon kantokykyä sekä rikasta ruokakulttuuria ja hyvinvointia.
Kyse on laajasta kokonaisuudesta, mutta juuri sen hallitseminen kiehtoo Honkalaa.
– Se lähtee ihan pellolta asti. Toimenpiteiden pitää olla pitkäjänteisiä ja kestäviä.
”Seisomme tuotteemme takana”
Jalasjärveläinen Annika Vuorinen, 20, on nuoresta iästään huolimatta kantanut jo suuren vastuun perhetilan sikalasta.
Maatila on Annikan isän Mika Vuorisen nimissä, mutta isä keskittyy pääosin perheen toiseen toimeentulon lähteeseen eli koneurakointiin.
Sikalatöiden ohella myös Annika lähtee ehtiessään urakoimaan pelloille ja teille.
– Kersasta asti olen pyörinyt tässä auttamassa. Olen kasvanut tähän.
Avaa kuvien katselu
Tulevaisuuden sikatilallinen Annika Vuorinen ajattelee, että työtä pitää koko ajan kehittää ja automatisoida: ”Ei saa jäädä paikoilleen”. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Annika Vuorinen uskoo, että nuori tuottajapolvi pyrkii ruoantuotannossa läpinäkyvyyteen.
– Seisomme tuotteemme takana ja näytämme ihmisille, miten ruokaa tuotetaan.
Uusi ruokastrategia tähtää siihen, että luonto kestää ruoantuotannon. Annika Vuorinen huomauttaa, että sikatalous on kiertotaloutta.
– Sikojen ruokinnassa käytetään kotimaista viljaa, jota ihmiset eivät syö. Kun lietteet menevät pellolle, se vähentää apulannan käyttöä.
Tuottajan työ sikalassa on yhä enemmän eläinten hyvinvoinnin ja kasvuolosuhteiden tarkkailua. Fyysinen työ sikalassa jää vähemmälle.
– Haluan kehittää hiljalleen sikalan automaatiota, mikä antaa aikaa muulle työlle, Annika Vuorinen suunnittelee.
Sedun sikatalousopettaja Leena Ketola arvioi videolla, miten joulun 2040 hyvinvointikinkku on tuotettu ja miltä possu maistuu.
Kansallinen ruokastrategia huomioi eläinten hyvinvoinnin. Video: Tarmo Niemi / Yle.Positiivisuuden kautta
Ruokastrategian avulla Suomesta halutaan luoda ”onnellisen ruoan maa”. Tähän tähdätään muun muassa koulutuksen avulla.
Maatalousyrittäjien koulutustaso on jo nyt hyvä, arvioi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun sikatalousopettaja Leena Ketola.
– Yrittäjien korkea keski-ikä kuitenkin huolestuttaa. Nuoria, alle 30-vuotiaita tuottajia on todella vähän. Maatalouden kannattavuuteen pitää saada muutos. Hyvästä työstä pitää saada kunnollinen korvaus.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Pohjanmaa on Suomessa suuri sianlihan tuottajamaakunta, ja sellaisena se pysyy tulevaisuudessakin, uskoo sikatalousopettaja Leena Ketola. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Ketola kertoo kannustavansa nuoria ruoantuotantoon positiivisuudella. Hän uskoo, että Suomessa syödään sianlihaa vastaisuudessakin, vaikka kasvisten ja kasvisproteiinin osuutta lisätään kaiken aikaa.
– Jos Suomi siirtyisi kokonaan kasvisruokaan, meidän peltomme eivät riittäisi ruokkimaan suomalaisia, hän toteaa.
Entä se joulukinkku?
Joulukinkut nostetaan jälleen monen suomalaisen kodin juhlapöytään.
Jos uutta ruokastrategiaa noudatetaan, millainen hyvinvointikinkku pöydässä komeilee jouluna 2040?
– Ei se hirveästi nykyisestä muutu. Totta kai se on terveellisempi. Se on laadukas, ja siinä ei ole jäämiä lääkkeistä – niin kuin ei nytkään ole. Se on maukas ja maistuu kotoisalta, arvelee sikatalousopettaja Leena Ketola.