Viron ulkomaantiedustelun entinen johtaja, nykyinen turvallisuusanalyytikko Rainer Saks analysoi Eesti Päevalehdessä Venäjän propagandaa ja strategista viestintää.
Ensinnäkin hän kiinnittää huomiota siihen, kuinka Venäjän perustelut ja tavoitteet ovat neljän sotavuoden kuluessa muuttuneet.
Eilen Venäjän diktaattori Vladimir Putin painotti keskeisinä vaatimuksenaan Ukrainan alueluovutukset. Venäjä haluaa ”vapauttaa historialliset maansa”, kuten Verkkouutiset kertoi eilen tässä.
Saks lisää, että Venäjällä käytetään myös ”Venäjälle laillisesti kuuluvat historialliset alueet” ja sitä vastaavia käsitteitä.
– Venäjä on verrattuna sodan alkuun muuttanut hyökkäykseensä liittyviä narratiiveja [kertomuksia]. Sodan alussa ensisijaisesti syyllistettiin Ukraina halusta liittyä Natoon ja päätavoitteena oli Ukrainan poliittisen järjestelmän muuttaminen, kirjoittaa Saks.
Hän toteaa, että aluevaatimuksia Venäjällä on ollut, mutta ne eivät olleet ensisijaisia.
– Nyt Ukrainan Donbasin annektointi on noussut selvästi kaikkien vaatimusten ykköseksi. Toisin sanoen Venäjä käy yksinkertaisesti valloitussotaa.
Sasks arvioi, että tietyn ”konkreettisen maa-alueen valtaaminen kumpuaa Venäjän nykyjohdon ymmärryksestä historiallisten prosessien logiikasta Venäjällä” eli käytännössä historiakäsityksestä ja sen toisintamisesta.
– Ukrainan itäosan alueiden valtaamisella yritetään matkia Venäjän historian kulkua 1600- ja 1700 luvulla. Venäjän johdolle kyse on väliaikaisesta ratkaisusta, jolla luodaan strategiset ja taktiset edellytykset koko muun Ukrainan haltuun ottamiseksi tulevaisuudessa. Kuten on aiemminkin Venäjän historiassa tapahtunut.
Romanovien hallitsijahuoneen ensimmäisinä vuosisatoina Venäjä levittäytyi Harkovan ja Donbasin pohjoisosan eli Sloboda-Ukrainan kautta muualle maahan. Lopulta 1700-luvun lopulla Katariina Suuri ja hänen poikansa Paavali I valtasivat koko Etelä-Ukrainan ja julistivat ”Uudeksi Venäjäksi” eli Novorossijaksi.
”Länsimaissa on omaksuttu Venäjän retoriikkaa”
Saks kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka ”Venäjän johdon on onnistunut hiljalleen saada läpi retoriikkaansa julkisuudessa”. Hän katsoo, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset poliitikot ja lehdistö ”ovat pikkuhiljaa yhä enemmän omaksuneet tuota retoriikkaa”.
– Venäjän uhkaukset jatkaa sotaansa Ukrainassa toimivat länsimaiden suhteen yhä voimakkaammin painostuskeinona. Tällaisen painostuksen toimimiseksi Venäjän on tarpeen ensisijaisesti vakuuttaa mediajulkaisut ja päättäjät siitä, että Venäjän armeija kykenee käymään menestyksekästä valloitussotaa ja valtaamaan järjestelmällisesti uusia alueita nyt ja jatkossa.
Tästä syystä Venäjä yrittää ”nyt mahdollisimman nopeasti reagoida tietoihin Ukrainan sotamenestyksestä”, toteaa Saks.
– Aiemmin Ukrainan infokampanjat saatettiin jättää huomiotta. Venäjän puolustusministeri [Andrei Belousov] ei esiinny mediassa kovin usein, mutta eilen hän oli tukemassa Venäjän presidenttiä viestittämällä, että Kupjansk on edelleen Venäjän armeijan hallussa. Samoin ministerin mukaan Venäjän sotilaallisin hyökkäyksin on hävitetty 70 prosenttia lämpövoimaloiden ja 30 prosenttia vesivoimaloiden tehosta.
Venäjä luo Euroopasta hyökkääjää
Venäjän puolustusministerin mukaan eurooppalaishallitukset valmistelevat joukkojensa lähettämistä Ukrainaan vuonna 2026.
Poimintoja videosisällöistämme
– Ministeri yritti omassa puheessaan jättää vaikutelman, että Euroopassa valmistaudutaan aloittamaan sota Venäjää vastaan seuraavina vuosina. Tämä on viime viikkoina kehittynyt uusi Venäjän viestintälinja, jossa puhutaan Euroopan aikomuksesta sotia Venäjää vastaan. Tässä hyödynnetään länsipoliitikkojen vuosien aikana toistamia viestejä siitä, että Venäjä aikoo hyökätä lähivuosien aikana Eurooppaa tai Natoa vastaan, huomauttaa Saks.
Saks arvioi, että ”näin on luotu sopivan yleistä hermostuneisuutta sodan suhteen” ja tätä on mahdollista hyödyntää Venäjän ”omilla narratiiveilla sotapelon lietsomiseksi”.
– Samanaikaisesti Venäjän presidentti toisti uudelleen, että Venäjällä ei ole aikomusta hyökätä Eurooppaan, mikä taas tuottaa runsaasti vastareaktioita eurooppalaispoliitikoilta. Kaikki toistuu ja aloite mediasodassa lipeää hiljalleen Venäjän käteen.
Saks mainitsee ”tällaiseen kontekstiin ihanteellisesti sopivana” Saksan kristillisdemokraattien liittopäiväedustaja Roderich Kiesewetterin puheita Saksan televisiossa, jossa tämä 16. joulukuuta ”väitti varmuudella Venäjän koonneen 300–400 tuhatta sotilasta Valko-Venäjälle sotatoimien pikaista aloittamista varten”.
– Kyse on sodan aikana jo monta kertaa käytetyn Valko-Venäjän kortin uudesta aktivoinnista. Valko-Venäjällä on muutama tuhat venäläissotilasta ja kaikki reservit on suunnattu jatkuvasti sotaan Ukrainaa vastaan, huomauttaa Saks.