Ukraina|EU-johtajat yrittävät taivutella Belgian pääministerin Bart De Weverin hyväksymään Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisen Ukrainan tukemiseen.
Bryssel
Ukrainan kohtalosta päättävä EU-huippukokous Brysselissä on käynnistynyt. EU-johtajien on tarkoitus päättää Ukrainan lähivuosien rahoitustarpeen kattamisesta.
Käytännössä muut EU-johtajat yrittävät taivutella Belgian pääministerin Bart De Weverin hyväksymään järjestelyn, jossa Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja käytettäisiin Ukrainan tukemiseen. Komissio on esittänyt, että jäädytetyistä varoista tehtäisiin Ukrainalle 90 miljardin euron sotakorvauslaina.
Belgia vastustaa järjestelyä, koska pelkää sen taloudellisia riskejä ja Venäjän vastatoimia. 185 miljardin euron arvosta jäädytettyjä varoja sijaitsee Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä.
Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi yritti pehmittää De Weveriä. Zelenskyi osallistui huippukokouksen alkuun ja tapasi De Weverin lisäksi kahden kesken.
”Meillä oli hyvä keskustelu. Ymmärrän riskit, joista hän puhuu, mutta me olemme sodassa ja riskit ovat suuremmat”, Zelenskyi sanoi tapaamiseen jälkeen tiedotustilaisuudessa.
”Voi olettaa, että Venäjä ryhtyy vastatoimiin oikeusteitse, mutta ne [vastatoimet] eivät ole yhtä pelottavia kuin Venäjän joukot rajalla.”
Zelenskyi vetoaa EU-johtajiin, jotta nämä sopivat Ukrainan rahoituksesta ennen vuoden loppua. Hän varoitti, että ilman uutta rahoituspakettia Ukraina voi joutua vähentämään esimerkiksi droonituotantoa.
Zelenskyi sanoo, että jäädytettyjen varojen käyttämisellä on myös yhteys käynnissä oleviin rauhanneuvotteluihin. Yhdysvallat ja Venäjä olivat jo sopimassa jäädytettyjen varojen jakamisesta keskenään, ohi Euroopan.
”Haluamme nämä [jäädytetyt] varat niin, ettei niitä käytetä meitä vastaan”, Zelenskyi sanoo.
Kokouksen alla De Wever ei antanut minkäänlaista viitettä siitä, että olisi valmis hyväksymään järjestelyn.
”En ole vielä nähnyt tekstiä, joka vakuuttaisi minut antamaan Belgian hyväksynnän. En ole nähnyt sellaista vielä. Toivon näkeväni sellaisen tänään, mutta en ole nähnyt vielä”, De Wever sanoi aamulla puhuessaan Belgian parlamentille.
Hän sanoi, ettei ole valmis kompromisseihin asioissa, jotka koskevat Belgian ja Euroopan rahoitusvakautta. De Weverin mukaan muiden jäsenmaiden toistaiseksi tarjoamat takaukset Belgialle ovat riittämättömiä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo, että kuukausien kestäneiden intensiivisten neuvotteluiden jälkeen sopu sotakorvauslainasta on hyvin lähellä.
”Mutta en voi varmaksi sanoa, että valmista tulee”, Orpo sanoi kokoukseen saapuessaan.
Komission lakiesitys on sorvattu siten, että se mahdollistaa sotakorvauslainasta päättämisen määräenemmistöllä, siis ilman Belgian hyväksyntää. Orpon mukaan realismia kuitenkin on, ettei päätöksessä voida ohittaa Belgiaa, missä varat sijaitsevat.
”Ratkaisu pitää löytää Belgian kanssa.”
Neuvotteluiden odotetaan kestävän pitkään. EU-diplomaatit ovat varautuneet jopa päivien neuvotteluihin.
”Emme lopeta kokousta ennen kuin meillä on sopu Ukrainan vuosien 2026–2027 rahoitustarpeiden kattamisesta”, kokousta johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa sanoi kokoukseen saapuessaan.
Belgia ajaa sotakorvauslainan sijasta Ukrainan rahoittamista yhteisvelalla, jonka takauksena toimisi EU:n yhteinen budjetti.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapui kokoukseen muistuttamalla, että yhteisvelka on myös vaihtoehto Ukrainan tukemiseksi.
”Tänään meidän täytyy päättää näiden vaihtoehtojen väliltä. Siitä tulee intensiivinen keskustelu”, von der Leyen sanoi.
Orpon mukaan tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, sillä se vaatisi jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Unkari on jo ilmoittanut vastustavansa järjestelyä.
”En halua käydä sitä keskustelua edes, vaan nyt keskitytään tämän ratkaisun [sotakorvauslainan] aikaansaamiseen, koska se on ainoa realistinen vaihtoehto.”
Jos EU-maat eivät hyväksy sotakorvauslainaa, olisi se Orpon mukaan hyvin suuri pettymys.