- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ja viisi kuntaa ovat erimielisiä siitä, kenen kuuluu maksaa työntekijöiden palkkojen yhtenäistämisestä syntynyt velka.
- Hyvinvointialue katsoo, että vastuu on kunnilla, sillä palkkarästit ovat perua ajalta ennen hyvinvointialueita.
- Lieksa, Juuka, Ilomantsi, Polvijärvi ja Tohmajärvi taas näkevät, että vastuu velasta siirtyi soteuudistuksessa hyvinvointialueelle.
- Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti joulukuussa, että kuntien pitää maksaa alijäämä.
- Kunnat ovat tyytymättömiä ratkaisuun ja aikovat hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta
- Samasta asiasta on ollut riitaa myös Päijät-Hämeessä.
Sotetyöntekijöiden palkkojen yhtenäistäminen on johtanut riitaan Pohjois-Karjalassa.
Riita juontaa juurensa soteuudistuksesta.
Pohjois-Karjalan kunnat perustivat vuonna 2017 Siun sote -kuntayhtymän huolehtimaan maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kuntayhtymän piti yhtenäistää työntekijöiden, kuten hoitajien ja lääkärien, palkat.
Työ jäi kuitenkin kesken, kun palvelut siirtyivät soteuudistuksessa hyvinvointialueille ja kuntayhtymä lakkautettiin.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue vei palkkaharmonisoinnin loppuun ja maksoi takautuvasti palkkoja ajalta ennen soteuudistusta.
Riitaa tuli, kun hyvinvointialue ryhtyi karhuamaan palkkarästejä kunnilta.
Pattitilanne myös Päijät-Hämeessä
Ongelma koskee kaikkia Suomen hyvinvointialueita, joissa kuntayhtymät alkoivat tasata palkkaeroja ennen soteuudistusta.
Pohjois-Karjalan lisäksi näin on ollut muun muassa Päijät-Hämeessä.
Pohjois-Karjalassa hyvinvointialue maksoi työntekijöille takautuvasti palkkoja vajaat 24 miljoonaa euroa ja laskutti summan kuntayhtymän entisiltä jäsenkunnilta.
Suurin osa Pohjois-Karjalan kunnista maksoi osuutensa, mutta Lieksa, Juuka, Ilomantsi, Polvijärvi ja Tohmajärvi kieltäytyivät.
Kunnat katsovat, että velka siirtyi soteuudistuksessa hyvinvointialueelle.
Avaa kuvien katselu
Pohjois-Karjalassa palkkoja maksettiin takautuvasti noin 2000 kuntayhtymän entiselle työntekijälle. Kuva: Siun sote / Antti PitkäjärviHallinto-oikeus määräsi kunnat maksamaan
Juuan kunnanjohtajan Henri Tanskasen mukaan riidan keskiössä on se, miten kauas kuntien maksuvelvollisuus ulottuu ja voidaanko maksuista sopia ilman kuntia.
Tanskanen sanoo, että lain mukaan kuntayhtymän varat, velat ja sitoumukset siirtyivät hyvinvointialueille.
– Emme edes olleet enää mukana neuvottelupöydässä, jossa palkkaharmonisoinnista sovittiin. Saimme vain eteemme laskun, että tämä pitää maksaa, Tanskanen kertaa.
Juuka ja neljä muuta kuntaa kantelivat asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa joulukuun alussa.
Hallinto-oikeus päätti, että kuntien on maksettava osuutensa palkkarästeistä.
Oikeus perusteli päätöstään muun muassa kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätöksellä.
Tilinpäätökseen on kirjattu 24,1 miljoonan euron varaus tulevia palkkakustannuksia varten.
Oikeuden mukaan varaus on ollut kuntayhtymän alijäämää, joka jäsenkuntien tulee soteuudistuksen voimaanpanolain mukaan kattaa.
Kunnat eivät hyväksy oikeuden perusteluja
Henri Tanskanen pitää oikeuden perustelua ongelmallisena.
Vuoden 2022 tilinpäätös oli kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös, ja sen on laatinut hyvinvointialue.
Tanskasen mukaan hyvinvointialueen edun mukaista on ollut kirjata alijäämä mahdollisimman suureksi.
– Mitä suuremmat tappiot kuntayhtymä teki, sitä suuremman valtionosuuden hyvinvointialue sai laskennallisesti. Vastaavasti kuntien valtionosuuksia on leikattu, Tanskanen sanoo.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen talousjohtaja Ismo Rouvinen ihmettelee Tanskasen näkemystä.
– Alijäämää ei voi kirjata suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.
Rouvinen työskenteli kuntayhtymässä talousjohtajana. Soteuudistuksen jälkeen hän on jatkanut samassa tehtävässä hyvinvointialueella.
Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen odottaa, että asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen:
Kunnille kyse jopa miljoonista
Juuka, Tohmajärvi ja mahdollisesti muutkin kunnat aikovat hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
– Maksamme osuutemme hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti, jotta viivästyskorot eivät kasva. Viemme kuitenkin päätöksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä kysymys on oikeudellisesti epäselvä, Henri Tanskanen sanoo.
Kunnille kyse on merkittävistä summista.
Esimerkiksi Juuan maksuosuus on noin 893 000 euroa.
– Jos korkein hallinto-oikeus muuttaa päätöksen, se muuttaa myös kuntamme valtionosuuksia eli vaikutus kunnan talouteen on suurempi kuin yksin maksuosuus, Tanskanen sanoo.
Talousjohtaja pelkää jo uutta palkkaharmonisointia
Myös hyvinvointialueelle vajaat 24 miljoonaa euroa on merkittävä summa.
Talousjohtaja Ismo Rouvinen arvioi, että se tarkoittaisi jälleen uusia yt-neuvotteluja.
– Meillä on ollut tänä vuonna kahdet yt-neuvottelut, eikä tuollaista summaa voi muuten kattaa.
Rouvisen mukaan palkkaharmonisaatio on yksi isoimmista ongelmista, joka pitää ottaa huomioon, jos hyvinvointialueiden määrää vielä vähennetään.
– Palkkojen yhtenäistäminen tulee joka kerta vastaan. Valtakunnallisesti puhutaan satojen miljoonien eurojen kulusta.