Lukuisia kaatumisia, murtumia ranteissa ja nilkoissa. Luuntiheysmittauksessa Marjo Taurulta löytyi luukato eli osteoporoosi.
Niin tyhmä juttu, huokaa Marjo Tauru, 69. Alkuvuonna 2017 Marjon työpaikalla järjestettiin työhyvinvointijumppa, jonne hän meni ilman tossuja, sukkasillaan.
”Liukastuin, ja ranteeni murtui pahasti. Ranne paikattiin titaanilla, ja jälkihoitoon siirryin julkiselta puolelta työterveyshuollon potilaaksi.”
Työterveyslääkäri arveli, että Marjon luiden kunto olisi syytä tutkia. Ei nimittäin ollut luonnollista, että ranne murtuisi niin pahoin kuin Marjon ranne.
Luiden lujuus on yleensä syytä tutkia henkilöiltä, joilla on ollut pienienerginen murtuma. Lääkäriseura Duodecimin mukaan kyseessä on murtuma, joka on sattunut esimerkiksi silloin, kun ihminen kaatuu kävellessään tai putoaa enintään metrin korkeudelta.
”Minulla kävi kuitenkin luustotutkimuksen suhteen huono tuuri. Lähetteestä ei kuulunut mitään, ja myöhemmin kävi ilmi, että sen kanssa oli tullut sekaannusta. Kun unohdin itsekin koko luustomittauksen, asia jäi selvittämättä.”
Mittaus löysi luukadon
Samaisen vuoden joulukuussa Marjo kaatui uudestaan. Hän oli kävelemässä työpaikalleen, oli satanut nuoskalunta, ja aurattu tienpinta kiilteli liukkaana kuin peilijää. Marjo ehti ajatella, että pitääpä olla varovainen, kun jalat jo menivät alta.
”Siinä sitä olin kanveesissa, nilkka mutkalle vääntyneenä. Nilkkaani oli tullut pirstalainen murtuma. Leikkauksesta toipumiseen meni useampi kuukausi.”
Keväällä 2018 oli viimein luututkimuksen aika.
”Makasin selälläni lavetilla tutkimushuoneessa DXA-mittauksessa. Laite mittaa luiden tiheyttä. Kuvantamislaite on eräänlainen röntgenkoje, joka kuvasi lannerankani ja reisiluitteni yläosat. Tutkimus kesti viitisen minuuttia, eikä se tuntunut miltään.”
Kun DXA-mittauksen tulokset tulivat, ne olivat odotetunlaiset.
”Tiesin, mitä tuleman pitää, mutta silti kroppani läpi sävähti sähköiskumainen tunne, kun lääkäri ilmoitti, että minulla on osteoporoosi. Tarkemmin sanottuna diagnoosini oli postmenopausaalinen luukato. Se on hyvin tyypillinen vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, joilla estrogeeni ei enää suojaa luustoa.”
Takavuosina useampi murtuma
Marjon tapauksessa osteoporoosia havaittiin lannenikamissa 1 ja 2 ja lievempänä osteopeniana nikamissa 3 ja 4. Osteopeniassa luuntiheys on heikentynyt, mutta luiden kunto ei ole vielä osteoporoosin tasolla.
”Lisäksi molempien reisiluitteni kauloissa oli osteoporoosia, toisessa enemmän kuin toisessa.”
Niin ikävältä kuin osteoporoosidiagnoosi Marjosta tuntuikin, hän oli arvannut sairastuneensa, sillä hänen historiassaan oli useampikin kaatumisesta johtunut murtuma.
”Ensimmäinen niistä tapahtui jo alle kolmikymppisenä, toinen vuonna 2009 ja kolmas yhdeksän vuotta sitten. Toisen murtuman jälkeen minulle jopa tehtiin luuntiheysmittaus, mutta silloin luustosta ei löytynyt poikkeavaa.”
Altistavia tekijöitä Marjolla ei ollut, ei ainakaan sellaisia, jotka olisivat viitanneet perimään.
”Tosin muutama vuosi sitten tädilläni todettiin osteoporoosi vanhoilla päivillään, ja nyt kun muistelen, niin äitini painui kasaan ennen kuolemaansa. Osteoporoosille on tyypillistä, että edetessään se lyhentää pituutta.”
Marjon luukadon syy jäi siis arvoitukseksi.
”Elintapani ovat olleet liikunnan osalta kunnossa. Olen kävellyt, kesäisin pyöräillyt ja vaeltanut paljon erilaisissa maastoissa.”
Ruokapuolella olisi sen sijaan ollut toivomisen varaa, Marjo sanoo. Pohjalaisen talon tyttärenä, seudulla, jossa järviä ei ollut lähellä ja harva kalasti, Marjo ei ollut tottunut kalaan.
”Vaikka kyllä tykkäsin kalasta – lapsena se vain oli seitä ja silakkaa. Sen sijaan maidon makua suorastaan inhosin. Niinpä minulla oli luultavasti vajetta luitteni kunnolle tärkeistä kalsiumista ja D-vitamiinista.”
Luulääkitystä ja omahoitoa
Lääkäri määräsi Marjon osteoporoosiin luulääkityksen, bisfosfonaatit. Ne ovat luuston haurastumista ehkäiseviä lääkkeitä.
”Käytin bisfosfonaatteja viisi vuotta. Otin joka maanantaiaamu yhden tabletin tyhjään mahaan ja annoin sen imeytyä puoli tuntia. Aloitin myös kalsium–D-vitamiiniyhdistelmätabletit, joita käytän yhä päivittäin.”
Kaksi kertaa vuodessa, bisfosfonaattien käytön päätyttyä, Marjo on käynyt terveysasemalla ottamassa denosumabipistoksen. Pistokset vahvistavat osteoporoosin haurastuttamaa luustoa.
Marjon luuston kuntoa tarkkaillaan tätä nykyä säännöllisin DXA-mittauksin. Kaksi vuotta sitten mittaus osoitti pientä parantumista.
”Seuraavan kerran luustoni tutkitaan ensi keväänä.”
Pelkästään lääkkeiden ja lisäravinteiden varaan Marjo ei ole jättäytynyt. Liityttyään paikalliseen luustoyhdistykseen Marjo sai kimmokkeen petrata ruokavaliotaan.
”Ymmärsin, miten tärkeässä roolissa omahoito ja ruokailuvalinnat osteoporoosin hoidossa ovat. Syön tätä nykyä kalaa monta kerran viikossa. Poikani kalastaa ja tuo joskus koko saaliinsa minulle. Suosikkini on itse valmistettu kuha.”
Lue lisää: Minnan selkäkipu oireili oudossa kohdassa kehoa – selittävä tekijä oli SI-nivel
Marjo satsaa myös maitotuotteisiin eri tavalla kuin aiemmin.
”Vaikka inhoan edelleen maitoa juotavassa muodossa, teen aamupuuroni maitoon ja syön muitakin maitoelintarvikkeita, kuten jogurttia ja raejuustoa. Varmistan, että saan tarpeeksi proteiinia kalan lisäksi esimerkiksi kanasta.”
Liikuntaa Marjo harrastaa edelleen aktiivisesti, uutena hänen lajivalikoimassaan on ohjattu kuntosali.
Talvisin, kun ensimmäiset lumet satavat, hän ottaa käyttöönsä nastakengät.
”Ilman niitä en lähde ulos vähänkään liukkaammilla keleillä – ne ovat minunlaiselleni kaatumispelkoiselle ihmiselle ihan paras ulkoiluapu.”
Juttu on julkaistu Vivassa12/2025.
VOIMAVARANI
Arjessani on parasta… se, että on monenlaista tekemistä. Olen sosiaalinen introvertti, ja koska asun yksin, hakeudun erilaisiin ryhmiin, joissa tapaan muita ihmisiä.
Nauran… tilannekomiikalle, kommelluksille ja hyville letkautuksille. Minuun uppoavat myös stand up -koomikko Tiina Henkolan huumori, sanaleikit ja tuhmat vitsit.
Uppoudun… marjastukseen ja sienestykseen. Syksyisin metsässä saattaa vierähtää huomaamatta jopa kuusi tai seitsemän tuntia. Käsitöihinkin uppoudun.
Olen ylpeä… siitä, että olen äiti kahdelle jo aikuiselle pojalle. Olen ylpeä myös taidoistani, itsenäisyydestäni ja rohkeudestani kokeilla uusia asioita.
Haaveilen… siitä, että jossain vaiheessa luitteni kunto paranisi niin, että voisin jättää luulääkkeet pois, ja pysyisin muutenkin terveenä ja voimissani. Uusi parisuhde ja lastenlapset olisivat tervetulleita elämääni.
Osteoporoosi
Luuston tavanomaista runsaampaa haurastumista kutsutaan osteoporoosiksi. Osteoporoosissa luun lujuus on alentunut ja luun rakenne heikentynyt. Murtumariski lisääntyy.
Osteoporoosi diagnosoidaan DXA-luuntiheysmittauksella, ja sairauden tärkein hoitomuoto on huolellinen itsehoito.
Osteoporoosi on yleisintä ikääntyneillä. Sitä voi kuitenkin esiintyä kaikenikäisillä naisilla ja miehillä. Suurin riski sairastua osteoporoosiin on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, sillä estrogeenituotannon hiipuminen kiihdyttää luumassan menetystä. Osteoporoosi ei yleensä oireile muuten kuin arjen tilanteissa tulevina murtumina.
Riittävä määrä D-vitamiinia, kalsiumia, proteiinia ja liikuntaa pitää luita kunnossa. Tärkeää on myös kaatumisten ehkäisy. Tarvittaessa lääkäri määrää luun haurastumista ehkäisevän lääkityksen.
Asiantuntijana Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holm.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Natasalla, 38, on nokkela keino taloudenhallintaan – käteiskuorisysteemi tuo satasten säästöt
-
Souvareiden Lasse Hoikka sai lääkäriltä puhuttelun – pian tunturissa syntyi elämän paras päätös
-
Tuolisalsa lievittää tehokkaasti selkäkipua – näin liikkeen vaikutus tehostuu entisestään
