n uusi johtaja jatkoi heti sumuttamista naisten ja miesten palkkaerosta

Kirvesniemen esiin nostama palkkaero ei kerro tasa-arvon tilasta, syrjinnästä eikä juuri siitäkään, miten samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Tänään klo 15:36

STTK:n uusi puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Saara Partanen

Keskusjärjestö STTK:n torstaina valittu uusi puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi valitteli linjapuheessaan sitä, että palkkatasa-arvo ei ole parantunut lainkaan, vaikka Suomi ratifioi jo vuonna 1962 kansainvälisen työjärjestön Ilon samapalkkaisuussopimuksen. Sopimuksen mukaan samanarvoisesta työstä täytyy miehille ja naisille maksaa sama palkka.

Heti perään Kirvesniemi alkoi puhua siitä, että naisen euro oli Tilastokeskuksen vuoden 2025 selvityksen perusteella edelleen 84,1 senttiä.

Tilastokeskuksen luku on kylmä fakta, mutta sen käyttö sellaisenaan palkkatasa-arvosta puhuttaessa on ikävää sumutusta, koska kuulijan vaikutelmaksi helposti jää, että naisille maksetaan Suomessa samasta työstä 16 prosenttia alempaa palkkaa kuin miehille.

Näin asia ei tietenkään ole.

Jos haluaa sanoa – ja niin voi aivan hyvin sanoa – että naisen euro on Suomessa 84,1 senttiä, olisi reilua kertoa samaan hengenvetoon se, mistä tämä palkkaero johtuu.

Kerrotaan se nyt tässä.

Kirvesniemen mainitsema palkkaero johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että naiset tekevät miehiä useammin sellaisia koulutus-, ura- ja toimialavalintoja, jotka johtavat miehiä alempiin palkkoihin.

STTK:n jäsenistä 74 prosenttia on naisia. Tätä taustaa vasten Kirvesniemen retoriikan ymmärtää hyvin. Taistelutahtoa on pidettävä yllä ja jäsenkatoa padottava kaikin keinoin.

Kirvesniemen esiin nostama palkkaero ei kerro tasa-arvon tilasta, syrjinnästä eikä juuri siitäkään, miten samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla.

Palkkaero kertoo työmarkkinoiden edelleen melko voimakkaasta segregaatiosta. Naisvaltaisilla aloilla palkkataso on tyypillisesti pienempi kuin miesvaltaisilla aloilla.

Selittämättömiä palkkaeroja eli sitä, että nainen saa samasta työstä vähemmän palkkaa, on kyllä olemassa, mutta silloin puhutaan hyvin paljon pienemmistä prosenteista kuin mitä Kirvesniemi käyttää.

Työnantajia edustavassa EK:ssa on laskettu, että samoissa tehtävissä samalla työpaikalla sukupuolten tilastollinen palkkaero on vain muutamia prosentteja. EK:n mukaan esimerkiksi teollisuudessa, josta on saatavilla laajat aineistot ja jossa työnkuva ja tehtävän edellyttämä vaatimustaso ovat usein tarkkaan määritelty, palkkaero on usein puhdas 0,0 senttiä.