EU peesaa Yhdysvaltoja vesittämällä päästötavoitteitaan. Ilmasto kärsii mutta Kiina kiittää.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luonnehtinut ilmaston lämpenemistä suureksi huijaukseksi.
Tulkinta on totuuden vastainen, mutta sen perusteella Yhdysvallat on käytännössä jo luopunut vihreän siirtymän tavoittelusta.
Vihreä siirtymä viittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja energiatalouden täysremonttiin, kuten fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä energiamuodoilla.
Yhdysvallat on toistamiseen irtisanoutunut YK:n Pariisin ilmastosopimuksesta, minkä lisäksi Trumpin hallinto on lakkauttanut kansallisia puhtaan energian tukivälineitä, perunut useiden suurten tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden lupia ja sen sijaan edistänyt fossiilienergian tuotantoa.
Yhdysvaltain ilmasto- ja energiapolitiikan täyskäännös on vain yksi Trumpin Euroopan unionille aiheuttamista järkytyksistä, mutta siitäkin on jo koitunut harmia.
EU on lyhyen ajan kuluessa pehmittänyt kunnianhimoisena aiemmin pidettyjä päästötavoitteitaan tavalla, jota voi luonnehtia trumpilaisen ilmastopolitiikan peesaamiseksi.
Yksi huomiota herättävä osoitus EU:nkin ilmastolinjan lipsumisesta liittyy liikenteen päästöihin – ja Euroopan taloudelle tärkeään autoteollisuuteen.
EU on velvoittanut autoteollisuutta vähentämään uusien autojen hiilidioksidipäästöt nollaan ja luopumaan polttomoottoreista vuoteen 2035 mennessä, mutta nyt EU:n komissio aikoo höllentää näitä vaatimuksia.
Ilmeisesti komission tarkoitus on helpottaa Euroopan autoteollisuuden kannattavuusongelmia. Esimerkki löytyy Yhdysvalloista, joka ilmoitti syksyllä tukevansa omaa polttomoottoritekniikkaan juuttunutta autoteollisuuttaan.
Euroopan autoteollisuus onkin pahoissa vaikeuksissa, mutta osaksi ehkä omaakin syytään hidasteltuaan liian kauan sähköautotekniikan kehittämistä ja tekemällä näin omilla kotimarkkinoillaan tilaa Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin autojäteille.
Lipsumisesta kärsivät sekä ilmasto että Euroopan autoteollisuus.
Osa Euroopan autoteollisuudesta on jo pitkään vaatinut helpotuksia liian kovina pitämiinsä päästövaatimuksiin, mutta myös vaatimusten höllentäminen ja edestakainen säätäminen herättää arvostelua – ja voi pahentaa alan vaikeuksia.
Yhdysvaltain fossiilivetoinen energiapolitiikka ohjaa yhdessä kohonneiden tuontitullien kanssa Kaukoidän isoin askelin kasvavaa ja kehittyvää sähköautotuotantoa entistä kovemmalla paineella Euroopan markkinoille.
Jos Eurooppa yrittää vastata kilpailuun höllentämällä päästövähennysten vaatimuksia, voi tämä entisestään hidastaa eurooppalaisen autoalan uudistumista ja edistää Kiinan ja muiden aasialaisvalmistajien markkinoiden valtaamista.
Vaarana on, että lipsumisesta kärsivät sekä ilmasto että Euroopan autoteollisuus. Ja että lähinnä Kiina hyötyy.