Nyt se selviää – Pelaako EU Vladimir Putinin pussiin vai tukeeko se Ukrainaa?

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin huippukokoukseen, jossa punnitaan unionin painoarvo ja päätöksentekokyky, kirjoittaa Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtaja Kreeta Karvala.

Eilen klo 15:45

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapuu Brysseliin todistamaan, kykeneekö EU päättämään Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä Ukrainan tukemiseksi.

Brysselissä on sähköinen tunnelma, kun EU-johtajat ja heidän avustajansa valmistautuivat merkittävään huippukokoukseen.

Kokouksen tärkein asia on yksinkertainen: Ukrainalta loppuvat rahat keväällä, ja sen myötä pian myös aseet, jos EU ei tee päätöstä maan tukemisesta.

EU:n päätöksentekokyky voi vaikuttaa myös sodan jatkumiseen, kun tiedetään, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin suostu rauhaan, ellei hän näe eurooppalaisten olevan tosissaan. Euroopan tukirahoilla Ukraina olisi myös paremmassa neuvotteluasemassa, mutta rahattomana tilanne olisi katastrofaalinen, kuten huippukokoukseen osallistuva pääministeri Petteri Orpo (kok) on sanonut.

EU:n painoarvoa punnitaan myös Atlantin takana, missä presidentti Donald Trump tarkkailee, säilyykö EU:n yhtenäisyys vai hajoaako se. Hajanaista Eurooppaa Trumpin olisi helpompi ohjailla. Lisäksi hänellä on omat intressinsä Venäjän jäädytettyihin varoihin, joista osan hän haluaisi käyttää Yhdysvaltojen johtamiin jälleenrakennustoimiin.

Suurin osa EU-maista kannattaa edelleen Venäjältä jäädytettyjen käteisvarojen käyttöä Ukrainalle myönnettävään sotakorvauslainaan, mutta vastustajiakin on ilmaantunut. Belgia, Unkari ja Slovakia ovat olleet vastustajien leirissä jo aiemmin, mutta nyt mukana ovat myös Tšekki, Bulgaria ja Malta sekä osin Italia.

Keskiviikkoillan neuvottelutunnelmat jäsenmaiden kantojen yhteensovittamiseksi voi tiivistää diplomaattilähteen sanoin: ”kovin työlästä”.

Belgian pääministeri Bart De Wever ei hyväksy jäädytettyjen varojen käyttöä ennen kuin muut maat tarjoavat merkittäviä taloudellisia ja oikeudellisia takeita, jotka suojaavat Euroclearia ja Belgiaa Venäjän kostotoimilta.

Komission arvion mukaan Ukrainan rahoitustarve on hieman yli 137 miljardia euroa vuosina 2026–2027, josta EU:n pitäisi kattaa 90 miljardia. Venäjän jäädytettyjä käteisvaroja on kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön 210 miljardin euron edestä.

EU-lähteiden mukaan Belgian keskeinen vaatimus on se, että muiden unionimaiden tarjoamilla takauksilla ei saisi olla rajoituksia, jotta Belgia on suojattu kaikissa tilanteissa. Vaatimusta on vaikea toteuttaa. Esimerkiksi Suomi on korostanut, että takausten pitää olla tarkasti rajatut.

Belgialla on myös muita vaatimuksia, kuten se, että kaikkien EU-maiden pitäisi lopettaa kahdenväliset investointisopimukset Venäjän kanssa. Neuvottelulähteiden mukaan Belgian huoliin on löydetty ratkaisuja ja niitä etsitään yhä.

Vaikka päätös sotakorvauslainasta voitaisiin tehdä määräenemmistöllä, jäsenmaat eivät halua jyrätä Belgiaa, joka on yleensä ollut yhteistyökykyinen EU-maa. Ongelma on myös EU:n kolmanneksi suurin talous Italia, jota tarvitaan ehdottomasti mukaan takausvastuiden taakanjakoon.

EU-lähteiden mukaan Belgia on nostanut sotakorvauslainan vaihtoehdoksi yhteisvelan, jota myös Italia kannattaa ykkösvaihtoehtona. Tosin Italian kerrotaan edelleen osallistuvan rakentavasti myös sotakorvauslainamallin valmisteluun.

Yhteisvelan poliittisena ongelmana on, että se vaatii jäsenmaiden yksimielisen tuen. Se ei onnistu, koska Venäjä-mieliset Unkari ja Slovakia vastustavat Ukrainan auttamista. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että maat jätettäisiin yhteislainan maksuvelvollisuuden ulkopuolelle.

Yksimielisyyden ongelmana on myös se, että Suomi, Saksa ja monet pohjoisen Euroopan maat vastustavat yhteisvelkaa.

Pian nähdään, mihin EU pystyy. Tehdäänkö huippukokouksessa päätöksiä Ukrainan tueksi, vai pelataanko Putinin pussiin? Euroopan päätöksenteon hetkeä saapuu kokouspaikalle todistamaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz on sanonut, että EU vahingoittuisi vakavasti vuosiksi, jos se epäonnistuu sopimuksessa Ukrainan rahoituksesta.

Epäonnistumista yritetään kaikin keinoin välttää ja siksi sopua hierottiin vielä myöhään keskiviikkoiltana. Eräs neuvottelulähde kertoi olevansa ”varovaisen toiveikas” sen suhteen, että EU-johtajat löytävät huippukokouksessa sovun valmistelussa olevan mallin pohjalta.

Tunnelma Brysselissä on nyt se, että johtajat istuvat huippukokouksessa niin pitkään, että riittävä rahoitusmalli Ukrainalle saadaan.