EU|Ukrainan välittömät rahoitustarpeet katetaan yhteisvelalla.
Bryssel
EU:n suunnitelma käyttää Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja Ukrainan rahoittamiseksi on toistaiseksi törmännyt seinään EU-johtajien huippukokouksessa.
Sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa totesi johtajille, että sotakorvauslainan valmistelu jatkuu, mutta Ukrainan välittömien rahoitustarpeiden kattamiseksi EU turvautuu yhteisvelkaan.
Ukrainan arvioidaan tarvitsevan ulkopuolista rahoitusta jo huhtikuussa, tai maata uhkaa maksukyvyttömyys.
”Pitkien keskustelujen jälkeen on selvää, että sotakorvauslaina tarvitsee lisätyötä, sillä johtajat tarvitsevat lisää aikaa yksityiskohtien läpikäymiseksi”, EU-virkalähde sanoo.
Costan ilmoituksen jälkeen huippukokous piti tauon, jonka aikana johtajat saivat arvioida Costan esitystä. Pian tämän jälkeen huippukokous hyväksyi esityksen.
”Meillä on sopimus. Päätös toimittaa 90 miljardia euroa tukea Ukrainalle vuosille 2026–2027 hyväksytty”, Costa kirjoitti viestipalvelu X:ssä kello 03.56 Suomen aikaa.
Euroopan komissio on esittänyt, että Venäjän keskuspankin jäädytetyistä varoista luotaisiin Ukrainalle 90 miljardin euron sotakorvauslaina, jonka Ukraina maksaisi takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä korvaa hyökkäyssotansa aiheuttamansa tuhon.
Belgia on vastustanut järjestelyä. Valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä, ja Belgia pelkää järjestelyn taloudellisia riskejä ja Venäjän vastatoimia.
Huippukokouksen yhteydessä Belgian pääministeri Bart De Wever, Euroopan komissio ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz kävivät pitkiä neuvotteluita, joissa sotakorvauslainan esitystä yritettiin sorvata sellaiseksi, että Belgia voisi sen hyväksyä.
Kun esitys lopulta iltamyöhään tuotiin kaikkien EU-johtajien nähtäväksi, se herätti yhä paljon kysymyksiä, kokouslähde sanoo.
Tässä vaiheessa Costa ehdotti yhteislainaan turvautumista.
Belgian lisäksi myös Italia on suhtautunut sotakorvauslainaan kriittisesti ja ehdottanut sen sijaan yhteisvelkaan turvautumista.
Yhteisvelkamallia on pidetty mahdottomana, koska se vaatii jäsenmaiden yksimielisen päätöksen, ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán oli jo ilmoittanut, ettei hyväksy esitystä.
Kokouslähteen mukaan Unkarin kanta olisi kuitenkin muuttunut, ja yksimielisyys asiassa olisi mahdollisesti löydettävissä.