Noin hehtaarin kokoinen kosteikko toimii tehokkaana ravinnesiepparina ja myös kotina monille eliölajeille.
Avaa kuvien katselu
Kosteikon tarkoituksena on hillitä Hevosopiston alueelta Loimijokeen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Arkistokuva. Kuva: Dani Branthin / Yle
Ypäjällä rakennetaan noin hehtaarin kokoinen kosteikko Hevosopiston rantapellolle Loimijoen tuntumaan.
Kosteikon tarkoituksena on parantaa Loimijoen vedenlaatua tasaamalla veden virtausta. Samalla kosteikko vähentää Loimijokeen valuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Kosteikon ympäristövaikutukset ulottuvat kauas. Tammelan Pyhäjärvestä alkunsa saava Loimijoki laskee Kokemäenjokeen, joka puolestaan virtaa aina Itämereen saakka.
Hevosopiston valinta kosteikon sijainniksi ei ole sattumaa, sillä hevostallit tuottavat paljon ravinnekuormitusta. Projektiasiantuntija Josefiina Ruposen kertoo, että opistolla on jo aiemmin rakennettu esimerkiksi saostusallas ja lantalavesien suodatusjärjestelmä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
– Opistolta käsin tehtävällä työllä voidaan hillitä merkittävästi Loimijoen valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta, kertoo Ruponen.
Kosteikko toimii tehokkaana ravinnesiepparina
Suunnitteilla oleva kosteikko toimii luonnollisena suodattimena, joka hidastaa Hevosopiston pelloilta tulevien valumavesien virtausta Loimijokeen.
Kosteikon muoto ja patorakenteet suunnitellaan niin, että vesi ei pääse virtaamaan liian nopeasti alueen läpi. Tämä antaa enemmän aikaa ravinteiden ja kiintoainehiukkasten pysähtymiselle kosteikkoon.
Tyypillisesti kosteikolla kasvaa esimerkiksi erilaisia saroja, kaislaa, järviruokoja sekä osmankäämikasveja. Kosteikon kasvillisuus käyttää kasvuunsa vedessä olevia ravinteita, kuten fosforia.
Loimijoen partaalle rakennetaan uusi kosteikko Ypäjällä
HAMKin projektiasiantuntija Josefiina Ruponen kertoo, mikä on kosteikko.
Kosteikon hoitamisessa tärkeimpiä toimia ovat kasvillisuuden niittäminen ja niittojätteen poisto umpeenkasvun estämiseksi. Lisäksi kosteikon pohjalle kertynyt liete täytyy poistaa muutaman vuoden välein.
Sen lisäksi, että kosteikko toimii ravinnesiepparina, se lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko tarjoaa suojaa ja ravintoa linnuille ja monille selkärangattomille.
Hevosopisto toivoo muiden ottavan mallia
HAMKin projektiasiantuntija Josefiina Ruponen toivoo, että Ypäjän kosteikko innostaa muitakin hevosalan toimijoita vähentämään vesistökuormitusta.
Kosteikon rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi keväänä.
– Jos keväällä on märkää, rakentamista joudutaan siirtämään eteenpäin eli syksyyn, mutta tavoite on saada kosteikko valmiiksi ensi vuonna.
Kosteikon suunnittelusta ja urakoitsijan valinnasta vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. HAMK seuraa kosteikon ympäristövaikutuksia vesinäytteenotolla ennen rakentamista, sen aikana ja jälkeen.
Ypäjän kunnan ja Hevosopiston lisäksi hankkeessa on mukana myös Hevosalan osaamiskeskus -yhdistys Hippolis. Hankkeen päärahoittajana toimii Hämeen ely-keskus EU:n maaseuturahaston tuella.