Tekoälybuumilla on hinta, jota jokainen ei tule ajatelleeksi.
Urheilutoimittaja Jan Vilen testasi tekoälyn avulla toimivan kuntosalin.
Lue tiivistelmä
Tuore tutkimus ennustaa, että tekoälyn hiilidioksidipäästöt ovat vuonna 2025 yhtä suuret kuin koko New Yorkin kaupungin päästöt.
Tutkimuksen mukaan tekoälyn tarvitsema vesimäärä on jo nyt ylittänyt maailmanlaajuisesti tarvittavan pullotetun veden määrän.
Tutkimuksen toteuttaneen Digiconomistin perustaja Alex de Vries-Gao vaatii teknologiayrityksiltä lisää läpinäkyvyyttä niiden ilmastovaikutuksista.
Tekoälyn tuottamat hiilidioksidipäästöt maailmanlaajuisesti tulevat olemaan vuonna 2025 yhtä suuret kuin koko New Yorkin kaupungin, ennustaa tuore tutkimus.
Samaisen tutkimuksen mukaan tekoälyn tarvitsema vesimäärä on jo nyt ylittänyt maailmanlaajuisesti tarvittavan pullotetun veden määrän.
Vettä käytetään tekoälyn tuottamisessa laskentaa tekevien palvelinten jäähdytykseen ja sähköntuottamiseen.
Tutkimus on ensimmäinen, jolla on pyritty mittaamaan yksinomaan tekoälyn vaikutuksia ympäristöön, eikä datakeskusten kokonaisuudessaan, hollantilainen akateemikko Alex de Vries-Gao sanoo.
De Vries-Gao on tutkimuksen toteuttaneen Digiconomistin perustaja. Tutkimuksen löydöksistä on uutisoinut ainakin brittilehti The Guardian.
Tulosten mukaan tekoälyn käytön arvioidut kasvihuonepäästöt vastaavat suuruudeltaan 8 prosenttia lentoliikenteen päästöistä maailmanlaajuisesti.
Tutkimuksessa hyödynnettiin tekoälyä kehittävien teknologiafirmojen omia raportteja ja Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) dataa.
Tarkkojen lukujen saaminen on silti lähes mahdotonta, sillä teknologiayritykset, kuten Google, Meta ja Amazon, eivät erittele lukuja raporteissaan, kertoo teknologiaan ja elektroniikkaan keskittynyt julkaisu Techxplore.
De Vries-Gao vaatii yrityksiltä lisää läpinäkyvyyttä niiden ilmastovaikutuksista.
– [Tekoälyn] Ympäristökustannukset ovat valtavat. Tällä hetkellä yhteiskunnat maksavat ne kustannukset, eivät teknologiayritykset. Kysymys kuuluu: Onko se reilua? Jos ne saavat hyödyt näistä teknologioista, miksi niiden ei tarvitse maksaa osaa kustannuksista? tutkija kysyy.
Tutkimus ennustaa, että vuonna 2025 tekoälysysteemien hiilijalanjälki saattaa nousta lähes 80 miljoonaan tonniin. Tekoälyn laskentaan käytettävä vesimäärä taas voi olla melkein 765 miljardia litraa. De Vries-Gaon mukaan määrä on kolmanneksen enemmän kuin aiemmat arviot, joissa on mitattu datakeskusten vaatimaa vesimäärää kokonaisuudessaan.
Oikeudenmukaisuutta teknologia-alalla tavoittelevan Foxgloven Donald Campbellin mukaan tulevaisuudessa yksi datakeskus voi tuottaa ilmastopäästöjä usean kansainvälisen lentoaseman verran.
Suosittuja generatiivisia tekoälyjä ovat esimerkiksi OpenAI:n ChatCPT, Googlen Gemini, Microsoftin Copilot ja Metan Meta AI.