Velkaantuminen|Jos EU:n ”tarkkailuluokasta” johtuva säästötarve vahvistuu, hallituksen tulee valtiovarainministeri Purran mukaan tehdä vaadittavat uudet päätökset.
Lue tiivistelmä
Valtiovarainministeriö kertoo, että Orpon hallituksen pitää ehkä päättää miljardiluokan lisäsäästöistä ensi vuonna EU:n alijäämämenettelyn vuoksi.
Arvio muuttui, koska hävittäjähankintojen allekirjoitus siirtyy ensi vuoteen, mikä vaikuttaa tilastoihin.
Seuraavalta hallitukselta EU-säännöt edellyttävät tuoreen arvion mukaan 7–12 miljardin euron sopeutuksia.
Hallituksen voi sittenkin joutua päättämään vielä uusista miljardiluokan lisäsopeutuksista eli leikkauksista tai veronkiristyksistä. Valtiovarainministeriö kertoi päivittyneestä arviostaan perjantaina.
Vielä viime viikolla ministeriö arvioi komission ennusteen pohjalta, ettei EU:n alijäämämenettelyyn eli ”talouden tarkkailuluokalle” joutuminen edellytä Petteri Orpon (kok) hallitukselta uusia säästöpäätöksiä. Nyt tilanne on muuttunut.
Ministeriön tuoreen arvion mukaan Suomi poikkeaa EU:n edellyttämältä polulta 1,4 miljardin euron verran vuonna 2027. Sen suuruiset leikkaukset tai veronkiristykset hallituksen pitäisi siis ensi vuonna päättää, jota Suomi ei ottaisi EU:n silmissä liikaa velkaa.
Mahdollinen säästötarve on merkittävä. Sitä voi verrata esimerkiksi hallituksen suurimpaan yksittäiseen sopeutuspäätökseen eli yleisen arvonlisäveron korottamiseen 1,5 prosenttiyksiköllä. Sen arvioitiin tasapainottavan julkista taloutta noin miljardin euron edestä.
Syynä arvion nopeaan muuttumiseen on ennen kaikkea hävittäjähankintojen ajoituksen tarkentuminen, kertoi EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson tiedotustilaisuudessa.
Viikon aikana on käynyt ilmi, että hankinnan sinetöivät asiakirjat allekirjoitetaankin vasta ensi vuonna. Kaupat kasvattavat tilastoissa Suomen alijäämää siksi tämän vuoden sijaan ensi vuonna.
Henriksson ei antanut tiedotustilaisuudessa yksiselitteistä vastausta siihen, suosittavatko virkamiehet Orpon hallitukselle vielä miljardiluokan lisäsäästöjä.
”En voi luvata, että alijäämämenettelyn vaatimuksista selvitään ilman lisätoimia. Enkä suosittele, että Suomi antaa ulospäin sellaisen viestin, että olemme joutuneet alijäämämenettelyyn muttemme tee mitään. Tämä on poliittinen keskustelu, joka on käytävä”, Henriksson muotoili.
Hän kuitenkin sanoi, ettei lisäsopeutuksia tarvitse välttämättä tehdä juuri 1,4 miljardin euron edestä.
”Vähempikin sopeutus saattaa komissiolle riittää. Jotta näyttää, että Suomi tekee edes jotain kunnioittaakseen alijäämämenettelyn suosituksia. Varmuutta meillä ei ole.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoo, että komission kanssa käydään vielä keskusteluja hävittäjähankintojen ajoituksen vaikutuksesta säästövaatimuksiin.
”Mutta jos vahvistuu, että Suomen pitäisi tehdä lisätoimia komission vaatimuksesta, niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että silloin hallitus nämä toimet myös tekee”, Purra sanoo Helsingin Sanomille.
Valtiovarainministeriö kertoi perjantaina myös päivitetystä arviostaan ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi.
EU-säännöt edellyttävät ministeriön mukaan seuraavalta hallitukselta 7–12 miljardin euron vyönkiristyksiä. Summaan vaikuttaa muun muassa se, tekeekö tämä hallitus vielä lisätoimia.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV arvioi alkuvuodesta ennen kevään uusia päätöksiä, että Orpon hallitus on sopeuttanut julkista taloutta noin 4,5 miljardin euron edestä. Seuraavalta hallitukselta EU-säännöt edellyttävät karkeasti noin kaksinkertaista säästöpakettia.