Suhdanne|Pahimmassa tapauksessa Suomen talous ei kasva juuri lainkaan ensi vuonna, arvioi keskuspankki.
Suomen talous kasvaa ensi vuonna selvästi ennakoitua heikommin, arvioi Suomen Pankki.
Perjantaina julkistetun ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna 0,8 prosenttia. Se on 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä ennusteessa.
”Talouskasvu on ollut tänä vuonna odotettua heikompaa, mikä periytyy vielä ensi vuodelle. Keskeinen syy ennakoitua heikommalle talouskasvulle on kotitalouden kulutuksen heikkous ja korkea työttömyys”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala.
Kotitalouksien kulutusta jarruttaa etenkin heikko luottamus talouteen. Luottamusta on nakertanut Venäjän uhka, työttömyyden vaara ja julkisen talouden talouden heikko tila.
Vuonna 2027 talouskasvu kiihtyy Suomen Pankin mukaan 1,7 prosenttiin, mutta hidastuu 1,5 prosenttiin vuonna 2028.
”Kotitalouksien kulutus kasvaa ensi vuodesta lähtien, koska niiden ostovoima paranee reaaliansioiden nousun ja työmarkkinoiden vahvistumisen seurauksena. Lisäksi vienti kasvaa edelleen, mikä tukee elpymistä”, Vanhala sanoo.
Viennin kasvua jouduttaa etenkin euroalueen talouden vahvistuminen. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn perusteella yritysten luottamus talouteen vahvistui hieman marraskuussa.
Pahimmassa tapauksessa talouskasvu pysyisi seisahtuneena myös ensi vuonna.
Suomen Pankin vaihtoehtoisen laskelman mukaan kotitalouksien kulutus ei nimittäin kasva juuri lainkaan. Se tarkoittaisi, että talous kasvaisi ensi vuonna ainoastaan 0,1 prosenttia.
”Vaarana on, että kotitaloudet alkavat vähentää velkaantumistaan ja pidättäytyvät kuluttamisesta, sillä niiden varallisuuden arvo on laskenut etenkin asuntojen halpenemisen takia. Tämä hidastaisi kulutuksen kasvua ja talouden elpymistä”, Vanhala sanoo.
Suomen Pankki ennustaa asuinrakentamisen olevan lähivuosina edelleen vaimeaa. Asuntomarkkinat alkavat kuitenkin elpyä vähitellen, kun kuluttajien tulot kasvavat ja luottamus talouteen ajan mittaan vahvistuu.
”Talouden rakenteellisten heikkouksien takia ei ole näköpiirissä, että talouskasvu kiihtyisi pysyvämmin kahteen tai kolmeen prosenttiin niin kuin kauan sitten menneisyydessä”, Vanhala sanoo.
Heikkouksista keskeisin on työn tuottavuuden vaatimaton kehitys vajaan 20 vuoden kuluessa.
Julkinen talous pysyy lähivuosina tuntuvasti alijäämäisenä. Se tarkoittaa, että tulot ovat menoja pienemmät.
Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa ennusteen mukaan 90,6 prosenttiin ensi vuonna, 91,5 prosenttiin vuonna 2027 ja 93,1 prosenttiin vuonna 2028.
Suomen Pankin pääjohtajan OIli Rehnin mielestä suurimpien eduskuntapuolueiden sopima velkajarru on erittäin tärkeä velkaantumisen hillitsemiseksi.
”Parlamentaarinen yhteisymmärrys velkakestävyydestä on merkittävä käännekohta, joka vahvistaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen”, Rehn sanoo.
Hänen mielestään talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa. Lisäksi julkisen talouden puskureita on vahvistettava silloin, kun taloudessa menee paremmin.
”Luottamuksen ylläpitäminen vaatii keskipitkän sihdin ohjelman lisäksi konkreettisia päätöksiä, eikä niitä kannata lykätä. Tasaisen tahdin sopeutus tuottaa parempia tuloksia kuin pakon sanelema äkillinen sopeutus.”