Palveluyksiköiden toiminnan pohjana on omavalvonta, mutta joskus se pettää. Ilmoituksen epäkohdasta voi tehdä henkilökunta tai omainen.
Avaa kuvien katselu
THL tutki ympärivuorokautisten palveluyksiköiden väkivaltatapauksia kaksi vuotta sitten. Tuolloin seitsemän prosenttia yksiköistä raportoi henkilökunnan kohdelleen kaltoin asiakasta. Arkistokuva marraskuulta 2025. Kuva: Juuso Stoor / Yle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma uskoo, että ympärivuorokautisten palveluyksiköiden ikäihmisten kaltoinkohtelutapausten taustalla on usein henkilöstön väsymistä, riittämättömyyttä ja osaamattomuutta.
– Usein ympärivuorokautisten palveluyksiköiden asukkaat ovat huonokuntoisia ja muistisairaita. Kaltoinkohtelut voivat johtua esimerkiksi siitä, että työntekijöillä ei ole riittävästi muistisairauksiin liittyvää osaamista. Jokainen tapaus on kuitenkin liikaa, kertoo Luoma.
Yle kertoi torstaina, kuinka muistisairasta naista kaltoinkohdeltiin Tornion Karungissa sijaitsevassa palvelukodissa. Lapin hyvinvointialue selvittää tapahtunutta.
Kristiina Smeds järkyttyi joulukuun alussa nähdessään hoitajien kohtelevan kaltoin hänen äitiäänTornion Karungin palvelukodissa. Video: Risto Koskinen / Yle
THL tutki ympärivuorokautisten palveluyksiköiden väkivaltatapauksia viimeksi vuonna 2023. Silloin seitsemän prosenttia ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä raportoi henkilöstön asiakkaaseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta.
Tutkimuksessa oli mukana yli 1 500 ympärivuorokautisen hoivan yksikköä ympäri maan. Yli sadassa yksikössä joku henkilöstöön kuuluva oli kohdellut kaltoin asiakasta.
– Kyseessä saattoi olla yksittäistapaus tai useampia tapauksia, joissa hoivayksikössä tapahtui henkilön kaltoinkohtelua, kertoo Luoma.
Hän korostaa, että tilannetta on pyritty parantamaan, muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamalla väkivallan vastaisella verkostolla. Lisäksi useilla hyvinvointialueilla on ryhdytty toimeen.
– Osa hyvinvointialueista on tehnyt muun muassa väkivallan vastaisia palvelupolkuja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta väkivallasta, auttaa tunnistamisessa, puheeksi otossa ja puuttumisessa.
Omavalvonta on pohja, mutta se voi pettää
Lisäksi kaikissa sosiaali- ja terveysalan toimipaikoissa tulee olla omavalvontaohjelma, jonka tehtävä on varmistaa, että palvelut toteutuvat lainmukaisesti.
Omavalvonnan tarkoituksena on, että palveluntuottaja korjaa itse havaitut epäkohdat, jolloin viranomaista ei tarvita. Kun omavalvonta pettää, epäkohtaan puuttuu ensin joko hyvinvointialue tai aluehallintovirasto.
Jokainen palvelujen tuottaja vastaa toimintansa laadusta ensisijaisesti itse.
Vakavimmat tapaukset päätyvät Valviran käsittelyyn. Sosiaalihuollon kanteluista Valviralle kuuluvat valtakunnalliset, merkittävät ja laajakantoiset asiat.
– Kun näitä tapauksia päätyy meillekin asti, on todettava, että kaikkialla ei omavalvonta toimi, toteaa ylitarkastaja Anna Sihvola Valviran sosiaali- ja terveydenhuolto-osastolta.
Avaa kuvien katselu
Valviran mukaan tyypillisimpiä vanhusten hoitoon liittyviä epäkohtia ovat esimerkiksi arjen toimintojen laiminlyöminen, vanhuksen jättäminen jatkuvasti yksin huoneeseensa tai liikkumisen rajoittaminen ilman, että omaisilla on siitä tieto. Kuva: Mirva Ekman / YleVanhustenhoidon supistukset riski myös omavalvonnalle
Sihvola ajattelee, että omavalvonta on kuitenkin pääosin toimiva järjestelmä, sillä kentällä työtä tekevät ovat ammattilaisia, joita ohjaa sekä ammattietiikka että lainsäädännön tuomat velvoitteet.
– Valvontalaissa on myös ammattilaisille velvoite tehdä epäkohtailmoitus, mikäli huomaa epäkohdan asiakkaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa. Se on henkilökunnan keino viedä asiaa eteenpäin.
Sihvola pitää vanhustenhoitoon kohdistuvia leikkauksia riskinä myös omavalvonnan toimimiselle, kun kiire hoitopaikoissa lisääntyy.
– Vanhuspalveluissa on tärkeää huolehtia omavalvonnallisesti riittävästä henkilöstömitoituksesta. Se on sitä ongelmien ennaltaehkäisyä, Sihvola sanoo.
Toimi näin, jos havaitset huonoa kohtelua:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta kuuluu aluehallintovirastolle, joka on valvova valtion viranomainen.
Jos epäilet virheellistä menettelyä tai laiminlyöntiä, voit tehdä kantelun aluehallintovirastolle.
Avi ohjeistaa etenemään kantelun tekemisessä seuraavasti:
- Keskustele ensin palvelun antaneen tai päätöksen tehneen tahon kanssa. Asia voi korjaantua keskustelun jälkeen
- Terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa tai varhaiskasvatusta koskevassa asiassa voit tehdä kirjallisen muistutuksen palveluntarjoajalle. Vastaus tulee saada kuukauden kuluessa.
- Tee kantelu esimerkiksi sähköisellä lomakkeella. Kantelun käsittely voi kestää vuoden.