Aamuyöllä kello 3 Brysselissä syntyi eripurainen päätös.
19.12. 21:45
Euroopan johtajat pääsivät perjantaiaamuna kello 3 Brysselissä sopuun siitä, miten Ukrainalle saadaan rahaa puolustustaistelunsa jatkamiseen.
Ratkaisu ei ollut kaikkien mielestä ihanteellinen. Esimerkiksi Suomi olisi halunnut, että Ukrainalle myönnetyn sotakorvauslainan vakuutena ovat Venäjän keskuspankilta takavarikoidut rahat.
Erityisesti Belgia vastusti ajatusta. Lopulta päädyttiin sen esittämään kompromissiin. Euroopan unionin 27 jäsenmaasta 24 sopi ottavansa seuraavan kahden vuoden aikana 90 miljardia euroa yhteisvelkaa Ukrainan hyväksi. Velanottajien joukossa on myös Suomi.
Mitä ovat Venäjän jäädytetyt rahat?
EU jäädytti Venäjän keskuspankin varoja noin 210 miljardin euron arvosta helmikuussa 2022. Varojen jäädyttäminen oli osa pakotteita, jotka EU asetti Venäjälle sen aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Jäädytettyjä varoja säilytetään pääasiassa belgialaisessa Euroclear-arvopaperikeskuksessa.
Monet ovat vaatineet, että varat annettaisiin Ukrainan käyttöön. Venäjä puolestaan pitää varojen jäädyttämistä varkautena ja vaatii Euroclearilta vahingonkorvauksia. Lisäksi Venäjä on uhannut takavarikoida yksityisten eurooppalaisten sijoituksia Venäjällä.
Ukraina puolustautuu Venäjän suurhyökkäystä vastaan jo neljättä vuotta. Kuva: REUTERS/Sofia Gatilova
Miksi tämä on tärkeää?
Sodankäynti on valtavan kallista, ja Ukrainan rahat alkavat olla lopussa. Ukrainan julkisista varoista menee sodankäyntiin yli puolet.
Donald Trump lopetti Yhdysvaltain rahallisen tuen Ukrainalle palattuaan presidentiksi tammikuussa 2025, eivätkä Euroopan maat ole pystyneet täyttämään aukkoa.
Miksi Belgia vastustaa varojen käyttöä?
Belgian pääministeri Bart De Wewer on vastustanut tiukasti ajatusta sotakorvauslainasta. Hänen mukaansa suunnitelma sisältää valtavia laillisia ja taloudellisia riskejä Belgialle, jonne varoja hallinnoiva Euroclear on rekisteröity.
De Wewerin mukaan on täysin järjetöntä, että belgialaiset veronmaksajat voisivat joutua korvausvelvollisiksi venäläisrahojen käytöstä, mikäli toimenpide todetaan kansainvälisen lain vastaiseksi. Taustalla on kansallismielisen De Wewerin huoli omasta kannatuksestaan.
De Wewer vaati, että muut maat sitoutuvat korvauksiin Belgialle ilman ylärajaa, mikäli Venäjä jollain keinoilla onnistuisi saamaan läpi vaatimuksensa. Tähän muut maat eivät suostuneet.
Bart De Wewer onnistui estämään sotakorvauslainan. Kuva: Nicolas Maeterlinck/Zuma
Mitä yhteisvelka tarkoittaa?
Euroopan maat ottavat julkisilta markkinoilta lainaa ja antavat nämä varat edelleen nollakorkoisena lainana Ukrainalle. Lainan vakuutena on EU:n budjetti eli käytännössä jäsenmaiden yhteiset varat. Tshekki, Slovakia ja Unkari tosin jättäytyivät lainasta pois.
Ukraina joutuu maksamaan lainan takaisin vain, jos Venäjä lopettaa sodan ja maksaa sille sotakorvaukset.
Brysselissä sovittiin, että jos Venäjä ei sotakorvauksiin suostu ja Ukrainan lainat erääntyvät, voitaisiin Venäjän jäädytettyihin varoihin kajota. Yksityiskohdat jäivät kuitenkin myöhemmin päätettäviksi.
Mitä tästä on sanottu?
– Pettymys oli, ettei Venäjän varoja tämän enempää pystytty hyödyntämään, mutta muistutan, että olemme pystyneet sentään päättämään siitä, että ne ovat pysyvästi jäädytettyinä ja että niitä käytetään perälautana tässä lainajärjestelyssä.
Suomen pääministeri Petteri Orpo Helsingin Sanomille
– Tietenkään jotkut eivät pidä siitä. He haluavat rangaista Putinia ottamalla hänen rahansa.
Belgian pääministeri Bart De Wewer Politicon mukaan
– Vakava isku epäonnistuneen Ursulan johtamille EU:n sodanlietsojille – järjen äänet EU:ssa estivät Venäjän varojen laittoman käytön Ukrainan hyväksi.
Venäjän presidentin erityislähettiläs Kirill Dimitrijev X:ssä