Metsäeläintieteen emeritusprofessori antaa vinkit metsämyyrien ja -hiirien karkottamiseen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen neuvoo suojaamaan mökit metsämyyriltä ja -hiiriltä peittämällä reiät rautalankaverkolla.
Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta, joka voi olla vakava virustauti. Tartunnan voi saada myyrien ulosteista ja virtsasta.
Myyräkuumeen oireita ovat kuume, pahoinvointi ja näköhäiriöt. Vuosittain 1000–2000 suomalaista saa diagnoosin.
Kesämökkejä laitetaan taas pian syksy- ja talviteloille.
Jos haluat välttyä metsämyyrien tai -hiirien invaasiolta, etenkin yksi asia kannattaa tehdä nyt.
– Kannattaa tutkia reiät ja peittää ne noin 5–7 millimetrin rautalankaverkolla. Hyvä nyrkkisääntö on se, että metsämyyrä menee olutpullon suun kokoisesta reiästä sisään, kertoo Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen.
Sama pätee toiseen sisätiloihin kernaasti hakeutuvaan pikkujyrsijään, metsähiireen.
– Metsähiiri on hyvä kiipeilemään, joten kannattaa katsoa reiät myös ylempää, Henttonen sanoo.
Henttosen omalla hirsimökillä Kuhmoisissa metsämyyrät ovat tuttu näky.
– Ne tulevat aina sisään talvisin. Olemme naureskelleet vaimon kanssa, että jos myyrät asettuvat asumaan petiin, ne menevät aina minun puolelleni. Olen päätynyt siihen, että kyse on myyrien kostosta – tai sitten vaimon hajuvesi karkottaa ne.
Rakennusten pikkuisia aukkoja voi olla vaikea bongata.
Metsähiiren tunnistaa pitkästä hännästä ja isoista korvista. Metsämyyrällä on lyhyempi häntä ja se on väritykseltään metsähiirtä punertavampi. Kuva: Heikki Henttonen
Metsämyyrät ovat ihmisen terveyden kannalta hiiriä vakavampia vieraita: ne levittävät myyräkuumetta. Se on virustauti, joka voi äityä varsin ärhäkäksi.
Henttonen suosittelee loukkujen käyttöä, jos mökillä käy piipahtamassa syksyn ja talven mittaan.
– Parasta on pyydystää myyrät heti pois, jotta ne eivät ehdi levittää ulosteitaan, Henttonen sanoo.
Ihminen voi saada virustartunnan myyrien virtsasta ja ulosteista aerosolien välityksellä.
Tartunnan saamiseksi voi riittää esimerkiksi se, että hakee syystalvella liiteristä halkoja. Niitä siirrellessä viruspölyä voi pöllähtää ilmaan.
Jyrsijät viihtyvät sekä sisä- että ulkorakennuksissa.
– Kannattaa hakata halot ulkona eikä sisällä liiterissä.
Metsämyyrä jäi loukkuun kesämökin alle Savossa elokuussa. Kuva: Noora Valkonen
Myyräkuumeen aiheuttaja Puumala-virus voi säilyä tartuntakykyisenä sisällä jopa kaksi viikkoa ja kylmässä pidempään.
Riskialttein aika saada myyräkuumetartunta on syystalvi. Silloin virusta levittävien metsämyyrien määrä on suurimmillaan.
Henttonen suositteleekin mökin siivoamista alkukesästä.
Imurointi ei kannata ainakaan ensimmäiseksi, sillä se levittää pölyä ilmaan.
– Parasta olisi pyyhkiä tilat kostealla rätillä, joka on kastettu desinfiointiliuokseen.
Hengityssuojaimen käyttö voi olla järkevää, varsinkin jos kärsii jostain perussairaudesta.
Metsämyyrä kannattaa pyydystää heti, kun se on päässyt rakennukseen. Kuva: Heikki Henttonen
Kaikki eivät saa virustartunnasta selkeitä oireita. Vain noin viidennekselle tartunnan saaneista tulee Henttosen mukaan näkyvä tauti.
– Mutta kaikki tartunnan saaneet saavat vasta-aineet ja elinikäisen immuniteetin. Myös ne, jotka eivät saa akuuttia tautia.
Myyräkuumeen tyypillisiä oireita ovat kuume, pahoinvointi, päänsärky, selkäkivut sekä näköhäiriöt.
– Alkuoireet voivat olla rajut.
Jos kuumeen ja pahoinvoinnin ohessa kokee esimeriksi yllättävää likinäköisyyttä tai jopa näköhäiriöitä, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Virustartunnan saa selville verikokeissa.
Myyräkuumediagnoosin saa Suomessa vuosittain noin 1000–2000 ihmistä. Pahimpina vuosina tartuntoja on todettu yli 3000.
Ikävimmillään virustartunta voi johtaa esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaan. Noin viisi prosenttia potilaista joutuu Henttosen mukaan dialyysiin.
Pahimmillaan myyräkuume voi olla kohtalokas.
– Myyräkuume voi olla paha tauti. Joskus harvoin siihen myös kuolee ihmisiä. Alttius saada paha tauti on geneettinen, Henttonen kertoo.
Helpottava tieto on se, että virustartunnasta saa elinikäisen immuniteetin.
Vasta-aineita omaavien osuus suomalaisista on Henttosen mukaan noin kymmenen prosenttia. Se tarkoittaa puolta miljoonaa ihmistä.
Henttonen sairasti nuorena myyrätutkijana myyräkuumeen vuonna 1974. Immuniteetista on ollut etua hänen lukuisissa myyrätutkimuksissaan, kun suojausta ei ole tarvinnut liiaksi murehtia.
Erilaisiin väriseviin tai piippaaviin myyrien karkottajiin Henttonen ei jaksa liiaksi uskoa.
Myyrän elävänä pyytävä häkkiloukku on hänen mukaansa kaikkein huonoin vaihtoehto. Kun myyrä on ollut pyydyksessä muutaman tunnin, virtsapölyä on paljon.
Oma kotivakuutus kannattaa sen sijaan tarkistaa. Siinä voi piillä yllätys: vakuutus ei välttämättä sellaisenaan kata jyrsijöiden aiheuttamia tuhoja.
Metsähiiret voivat innostua jyrsimään esimerkiksi sähköjohtoja tai villoja ja muita eristeitä.