Pankkien keräämä tieto maksukorteilla tehdyistä maksuista tarjoaa ajankohtaista tietoa kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Mitä syksyn data kertoo kulutuksesta, Nordean analyytikko Jade Halme?
”Aika vaisua kuluttaminen on pääosin ollut. Nimelliset korttimaksut ovat kääntyneet syksyllä varovaiseen nousuun. Se enteilee pientä piristymistä yksityisessä kulutuksessa. Sen sijaan inflaation vaikutuksen huomioon ottavissa reaalisissa hinnoissa ollaan edelleen viime vuotta jäljessä.”
Millaisia eroja eri kulutuskohteiden välillä on nähtävissä?
”Kulttuuripalveluihin käytettyjen korttimaksujen määrä on noussut oikeastaan koko vuoden. Syksyllä suunta oli selvästi ylöspäin myös vapaa-ajan palveluissa, jotka kattavat esimerkiksi elokuvateattereiden, urheilutapahtumisen ja kuntosalien kaltaisia asioita.
Syys–lokakuussa myös muuhun vähittäiskauppaan käytetty rahamäärä kasvoi. Tähän lasketaan muun muassa tavaratalot, vaateliikkeet ja elektroniikkakaupat. Mitään vahvaa piristymistä ei ollut kuitenkaan nähtävissä.
Sen sijaan rautakauppaan ja kodintarvikkeisiin käytettiin lokakuussa vähemmän rahaa kuin vuosi sitten. Myös kotimaisilla korteilla tehdyt maksut hotelleihin ja ravintoloihin ovat edelleen varsin heikolla tasolla.”
Mitkä ovat olleet keskeiset syyt vaisulle kuluttamiselle?
”Vaisuun kuluttamiseen vaikuttavat varmasti sekä talouden realiteetit että psykologiset tekijät.
Kuluttajien luottamus romahti, kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi vuonna 2022. Pohjalta on tultu ylöspäin, mutta sotaa edeltävälle tasolle luottamus ei ole palautunut.
Talouden realiteeteista heikentynyt työmarkkinatilanne vaikuttaa, samoin reaalitulojen kehitys. Korkojen nousu laski reaalituloja reilusti. Korkotason laskun ja palkankorotusten myötä reaalitulot ovat alkaneet nousta vähitellen vuosien 2019–2020 tasolle.
Myös hidastunut inflaatio on parantanut kuluttajien ostovoimaa. Odotamme, että pikkuhiljaa se alkaisi piristää kulutusta.”
Matti Remes