- Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tarvittaessa valmis uusiin leikkauksiin ja muistuttaa aiemmin hylätyistä säästöehdotuksistaan.
- Hallitus on epäonnistumassa tavoitteessaan valtion velkaantumisen taittamisessa. Purra selittää tilannetta heikolla talouskasvulla, Suomen vientimaiden ongelmilla, Yhdysvaltojen tulleilla ja Ukrainan sodalla.
- Riikka Purra myöntää pohtineensa yrittäjien eläkejärjestelmän purkamista tai järjestelmän muuntamista Ruotsin mallin mukaisesti osaksi yleistä eläkejärjestelmää, jossa voisi itse päättää osasta eläkesijoituksia.
Valtiovarainministerinkin vuosi on kääntymässä jouluksi. Ylen haastattelun jälkeen vuorossa on vielä eduskunnan viimeiset budjettiäänestykset perjantaina.
Perussuomalaisten Riikka Purra muistuttaa, että nykyinen hallitus on tehnyt valtavan urakan valtion talouden sopeuttamisessa – siis leikkauksia, veronkorotuksia, mutta myös tuloveron kevennyksiä.
– Olemme tehneet osamme ja tätä työtä pitää jatkaa.
Valtiovarainministeriön perjantainen virka-arvio julkisen talouden sopeutustarpeesta ei kuitenkaan vielä armahtanut nykyistä hallitusta, vaikka varsinaiset madonluvut koskivatkin seuraavaa vaalikautta.
Ministeriö arvioi, että julkisen talouden lisäsopeutuksen tarvetta ei voi sulkea pois tältäkään hallituskaudelta. Jos tarve syntyy, se olisi korkeintaan 1,4 miljardia euroa. Käytännössä se tarkoittaisi, että päätöksiä pitäisi tehdä vuoden 2026 lisätalousarvioissa ja vuoden 2027 varsinaisessa budjetissa.
– Ei se varmasti perussuomalaisista ole kiinni, mikäli vielä haluttaisiin tehdä jotakin, Purra sanoo.
Se ”jotakin” tarkoittaisi ainakin valtion menojen lisäleikkauksia.
Videolla Riikka Purra kertoo jouluperinteistään: joululauluista ja lahjoituksista keräyksiin.Purran listassa vielä keinoja jäljellä
Riikka Purran mielestä mahdollisten uusien sopeutustoimien pitäisi olla sellaisia, että ne eivät heikentäisi ihmisten ostovoimaa tai talouskasvua.
– Purran listahan siellä on. Elokuussa julkaisin, se on hyvin helposti löydettävissä. Ne olivat suoria säästöjä kaikki. Se, mihin sitten päästiin, ei valitettavasti ollut lähelläkään sitä, valtiovarainministeri muistuttaa.
Riikka Purra ehdotti omassa budjettiehdotuksessaan muun muassa Opetushallituksen lakkauttamista, kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamista, kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien pakolaisten kotoutumiskorvausten lakkauttamista ja risteilyalusten palveluhenkilöstön miehistötuen lopettamista. Listan leikkauksista suuri osa ei kelvannut hallituskumppaneille.
Torstaina julkistetun valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen perusteella näyttää siltä, että hallitus epäonnistuu yhdessä tärkeässä taloustavoitteessaan, valtion velkasuhteen kasvun taittamisessa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Purra selittää epäonnistumista huonolla taloussuhdanteella, joka vielä syveni, sekä sillä, ettei Suomessa ole juuri talouskasvua. Vientimaista Saksa on ongelmissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullit pelästyttivät maailmanmarkkinoita. Ukrainan sota jatkuu.
Hallitus laskee itse sopeuttaneensa taloutta noin kymmenellä miljardilla eurolla.
– Tilanteessa, jossa tämä ei riitä, niin en kutsuisi sitä kyllä epäonnistumiseksi.
Avaa kuvien katselu
Riikka Purra myöntää, että hallituksen leikkaukset ovat vähentäneet rahaa sosiaaliturvan saajilta, mutta pitää ostovoiman kannalta suurimpana ongelmana taannoista suurta inflaatiota. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaValtiovarainministeri ymmärtää säästäjiä
Valtiovarainministeri Riikka Purra on tyytyväinen, kun vientiyritysten tilauskirjat alkavat täyttyä. Patria teki juuri panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista ison kaupan Saksaan.
Tavallisten ihmisten ostoksiin perustuva kulutuskysyntä on yhä pohjalukemissa ja toisaalta taas säästämisinto kovaa.
– Se on tietenkin inhimillinen reaktio siihen, että ihmiset saattavat miettiä, jäävätkö he työttömiksi.
Purra ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö suomalaisten innostua kuluttamaan enemmän, jotta talouskasvu saisi lisää vauhtia.
– Minä uskon, että suomalaiset osaavat tehdä itse tietenkin omat päätöksensä. Toivottavasti joulumyynnissä on jotakin positiivista.
Vaihtoehto sekin, että yrittäjien eläkejärjestelmä puretaan
Hallitus miettii yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamista hallituskauden loppupuolella. Täsmätoimena on ainakin luvattu pienituloisille ja aloitteleville yrittäjille mahdollisuus määrittää eläkemaksunsa todellisten ansaittujen tulojen mukaan.
Järjestelmä ei tällä hetkellä kustanna itseään. Yrittäjien eläkkeitä tuetaan kaikkien veronmaksajien rahoista valtion budjetin kautta. Ensi vuonna summa on yli puoli miljardia euroa.
Avaa kuvien katselu
Hallitus neuvottelee yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta. Riikka Purran mukaan valintatilanne on vaikea. Järjestelmä ei tällä hetkellä kustanna itseään. Kuva: Mikko Koski / Yle
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tyrmäsi jo etukäteen kaksi viikkoa sitten julkistetun selvityshenkilön raportin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämisestä. Suomen Yrittäjien mukaan ehdotukset nostaisivat yrittäjien eläkemaksuja.
Riikka Purra kuvaa hallituksen valintatilannetta vaikeaksi. Kukaan ei oikein halua korottaa yrittäjien eläkemaksuja, toisaalta valtion rahoitusosuuden merkittävä nosto ei ole mieluisaa.
Onko oikein, että puolella miljardilla eurolla veronmaksajien rahaa tuetaan yrittäjien eläkkeitä?
– Veronmaksajien rahoja tässä maassa käytetään aika paljon muunkinlaisiin tulonsiirtoihin ja eläkkeisiin, erilaiseen sosiaaliturvaan myös ihmisille, jotka perussuomalaisten mielestä eivät pitäisi olla suomalaisten veronmaksajien kustannettavissa.
Riikka Purra kuvaa eläkepohdintojaan enemmän omiksi ja puolueen ajatuksiksi kuin ehdotuksiksi hallituksen neuvotteluihin.
– Onhan sekin vaihtoehto, että jollakin pitkällä aikavälillä koko järjestelmä puretaan, jolloin yrittäjillä on yrittäjyyteen kuuluva vapaus sitten itse päättää, miten oman eläketurvansa hoitavat.
Valtiovarainministeri pohtii myös sitä, että yrittäjien eläkejärjestelmässä mentäisiin Ruotsin suuntaan, jossa yrittäjäeläkkeet ovat osa yleistä eläkejärjestelmää, jossa on myös osaksi vapaus itse sijoittaa eläkerahojaan.