Euroopan itäisen ulkorajan turvallisuuden merkittävä ja nopea vahvistaminen oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) isännöimän Eastern Flank -huippukokouksen keskeinen teema tiistaina Helsingissä.

– Venäjä on merkittävin, suorin ja pitkäaikaisin uhka turvallisuudellemme sekä euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seuraukset muodostavat vakavan ja pysyvän uhan Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle, kokoukseen osallistuneet valtiojohtajat totesivat yhteisessä julkilausumassaan.

Viron pääministerin Kristen Michalin mukaan Venäjän muodostama eksistentiaalinen uhka on toki tiedostettu itäisissä reunavaltioissa, ja viimeisten neljän vuoden aikana siihen on havahduttu yhä selvemmin myös muualla Euroopassa.

– Venäjällä on tällä hetkellä aseissa enemmän miehiä kuin sodan alkaessa. Minne nämä rintamasotilaat menevät, kun sota päättyy? He ovat olleet mukana kuumassa konfliktissa ja saavat parempaa palkkaa kuin muut venäläissotilaat. Venäjällä heitä on kohdeltava veteraaneina ja sankareina, vaikka tiedämme, että he ovat rikollisia, Michal sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.

– Vladimir Putinille on epäilemättä ongelma, mitä tehdä näille veteraaneille. Muistamme, että sodan alkaessa oli yksityisarmeija Wagner. Ehkä nämä kaverit muodostavat seuraavat – Wagner 2, Wagner 3, Wagner 4 – ja levittäytyvät ympäri maapalloa Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan, hän toteaa.

Jo tämä muodostaa hänen mukaansa uhan, joka antaa kaikille eurooppalaisille valtioille aiheen vahvistaa puolustustaan ja turvallisuuttaan. Sama koskee Venäjän harjoittamaa kybervaikuttamista, joka saavuttaa yhä vaarallisempia mittasuhteita.

– Venäläiset ovat luultavasti maailman kärjessä, kun puhutaan lievästi sanottuna pahanteosta. Se on heidän luonteessaan ja myös osa Venäjän hallintojärjestelmää. Tämä on peliä, jota he pelaavat, hän painottaa.

Kun hyökkäyssota päättyy

Kun hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ennemmin tai myöhemmin päättyy, on hänen mukaansa syytä toivoa, että tietoisuus Venäjän perusluonteesta ei unohdu.

Se on kuitenkin valitettavasti kaikkea muuta kuin selvää etenkin niissä maissa, jotka sijaitsevat etäämpänä Moskovasta ja Pietarista.

– Ajatellaanpa vaikka Covid-pandemiaa, josta on kulunut vain muutama vuosi. Nyt jo näemme, että ihmiset tulevat taas sairaina töihin, eivät muista pestä käsiään ja niin edelleen. Opitulla on valitettavasti taipumus unohtua varsinkin silloin, kun se liittyy ikäviin asioihin, hän toteaa.

Hän kertoo arvostavansa suomalaiskollegansa, pääministeri Petteri Orpon edustamaa ajattelutapaa, jonka mukaan ei kannata pelätä, vaan kannattaa varautua.

– Kun olet varautunut, vihollisesi kyllä havaitsee sen. Viron puolustusmenot ovat ensi vuodelle vahvistetussa budjetissa yli viisi prosenttia bkt:sta. Se on paljon, mutta se on myös välttämätöntä, jotta saamme elää rauhassa. Venäjälle on osoitettava, että me – Baltian maat, Pohjoismaat, Saksa ja Puola – otamme puolustuksemme vakavasti eikä meille kannata ryppyillä, hän sanoo.

Pääministeri Kristen Michal Verkkouutisten haastateltavana 16. joulukuuta. (Kuva: Eliise Kuus, Riigikantselei)

Viro on perinteisesti korostanut Yhdysvaltojen roolia keskeisimpänä liittolaisenaan ja turvallisuutensa viimekätisenä lukkona.

Donald Trumpin hallinnon Eurooppaan kohdistama retoriikka sen enempää kuin vastikään julkistetun uuden turvallisuusstrategian painotuksetkaan eivät ole tätä linjaa ainakaan toistaiseksi horjuttaneet.

– USA:n turvallisuusstrategiasta välittyy mielestäni sama viesti, jota Trump toi esiin jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Hän haluaa Euroopan investoivan enemmän omaan puolustukseensa, mikä on jokseenkin ymmärrettävää. Jos haluamme turvata vaurautemme ja vapautemme, meidän on panostettava myös turvallisuuteen ja puolustukseen, hän sanoo.

Trump on hänen mukaansa useaan otteeseen vakuuttanut, että Yhdysvallat on edelleen sitoutunut puolustamaan muun muassa Baltian maita ja Puolaa, jos niitä vastaan hyökätään.

– Hän on sitoutunut Natoon ja sen peruskirjan viidenteen artiklaan, mikä on varsin selkeä viesti. On luonnollista, että Yhdysvalloilla on intressejä ympäri maailmaa, ja sillä on tietty vaikutus joukkojen kulloiseenkin sijoitteluun. En näe, että niitä oltaisiin vetämässä Euroopasta kokonaan, sillä sotilaallinen läsnäolo Euroopassa on USA:n omienkin turvallisuusetujen mukaista, hän toteaa.

Asialla on myös taloudellinen ulottuvuutensa. Viron tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen entinen johtaja, nykyinen kansanedustaja Eerik-Niiles Kross on laskenut, että amerikkalaisjoukkojen mahdollisen uudelleensijoittamisen hintalappu nousisi vähintään kymmeniin miljardeihin euroihin.

Torjutaan heti rajalla

Helsingin huippukokouksessa korostettiin EU:n yhteisen Eastern Flank Watch -puolustushankkeen merkitystä. Viron erityisiä painopistealueita ovat Michalin mukaan ilmapuolustus – droonien torjunta mukaan lukien – tarkka ja ajantasainen tilannekuva sekä kyky torjua hyökkääjä heti rajalla.

Tämän tarkoittanee esimerkiksi uusia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, pitkän kantaman tykistöä, itärajan linnoittamista, uutta tukikohtaa rajakaupunki Narvaan, kehittyneitä sensorijärjestelmiä sekä tiedonvaihdon tiivistämistä läheisimpien liittolaisten kanssa.

– Puolustusministeriön ja sisäministeriön tehtävänä on koordinoida ja ratkaista, mitä tarvitaan ja missä. Niillä on siihen täydet valtuudet, hän toteaa.

Venäläishävittäjät tunkeutuivat syyskuussa Viron ilmatilaan ja poistuivat vasta 12 minuuttia myöhemmin Naton ilmavalvontaoperaatioon silloin osallistuneiden Italian F-35-hävittäjien saattamana.

Myös suomalaiset F-16-Hornet-hävittäjät reagoivat lentämättä kuitenkaan Viron ilmatilaan, koska sellaisesta ei ollut ennalta sovittu. Tämä oli Michalin mielestä tärkeä oppitunti Suomi-yhteistyön kannalta.

– Toivon todella, että voimme tätä jatkossa virtaviivaistaa. Suomalaiset ovat ystäviämme, veljiämme ja liittolaisiamme. Kun uhat muuttuvat todellisiksi, opimme joka päivä jotakin uutta, hän toteaa.

Yhtenäisyyttä ja voimaa

Virossa, kuten Suomessakin, myös puolustusteollisuus ymmärretään puolustuskyvyn vahvistamisen yhdeksi avaintekijäksi.

– Sanoisin, että Virossa kaksi elinkeinoelämän sektoria menestyy erityisen kukoistavasti. Toinen niistä on jo pitkään ollut ICT, toinen yhä selvemmin puolustusteollisuus. On todella myönteistä, että puolustusteollisuus kasvaa kaikkialla Euroopassa. Ukrainan kokemusten perusteella on ymmärretty, että se on puolustuskyvyn olennainen elementti, Michal toteaa.

– Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen NB8-ryhmä on mielestäni vahvistanut sekä EU:ta että Natoa. Toisinaan mukana ovat myös Puola ja Saksa – Naton puitteissa Britanniakin. Näin on myös Britannian johtaman monikansallisen nopean toiminnan JEF-joukon laita. Meitä yhdistävät samanmielisyys suoraviivaisuus ja kyky toimia nopeasti. Tämä ei ole mitenkään pois Natolta, vaan päinvastoin tuottaa lisäarvoa sille, hän sanoo.

Kun Verkkouutiset haastatteli pääministeri Michalia viime tammikuussa, hän oli palaamassa tasavallan presidentti Alexander Stubbin pikavauhtia koollekutsumasta huippukokouksesta, jonka teemana oli polttavan ajankohtainen kysymys Itämeren kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta.

Pian kokouksen jälkeen käynnistyi Naton Baltic Sentry -operaatio, joka vahvisti liittokunnan sotilaallista läsnäoloa alueella. Se on onnistunut ilmeisen kiitettävästi ydintehtävässään, sillä yhtään tietoliikenne- tai energiayhteyksiin kohdistunutta vahingontekoa ei tiettävästi ole sen aikana tapahtunut.

– Operaatio on todellakin osoittautunut menestyksekkääksi. Ei pidä silti sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vihamielistä vaikuttamista saattaa jälleen tapahtua. Hyökkääjänhän ei tarvitse onnistua kuin kerran – puolustajan joka kerta, hän toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Ukrainan rauhanprosessissa on Michalin mukaan tapahtunut positiivista kehitystä, jota myös Helsingin huippukokouksessa tuoreeltaan käsiteltiin.

Vladimir Putinin johtama Venäjä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tinkinyt piiruakaan maksimalistisista vaatimuksistaan, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat Ukrainan tuhoa. Siksi painetta Venäjää kohtaan on Michalin mielestä välttämätöntä lisätä.

– Venäjä tyypillisesti perääntyy, kuten diktatuurit yleensä, joutuessaan kohtaamaan yhtenäisyyttä ja voimaa. Venäjän tilanne ei ole kovin kaksinen, sillä öljyn hinta, josta maan talous ja sotakassa ovat vahvasti riippuvaisia, on laskenut. Kremlin kannalta kriittinen kysymys on myös Eurooppaan jäädytettyjen venäläisten varojen kohtalo, hän sanoo.

Osana kognitiivista sodankäyntiään Kreml vakuuttaa, että Venäjällä menee hyvin – jopa paremmin kuin koskaan – ja sotakin on yhtä voittokulkua.

– Täytyy tietysti ymmärtää, että Venäjä bluffaa, ja mehän sen tiedämme. Viron neuvostomiehityksen loppuaikoinakin kaikki oli muka paremmin kuin koskaan, vaikka huoltoasemilla kansa joutui jonottamaan bensiiniä, Michal sivaltaa.

Hän sanoo yhtyvänsä edesmenneen amerikkalaissenaattori John McCainin vuonna 2014 esittämään näkemykseen, jonka mukaan myös Venäjä on oikeastaan vain huoltoasema, joka teeskentelee olevansa oikea valtio muiden valtioiden joukossa.

Pääministerit Kristen Michal ja Petteri Orpo Säätytalolla 16. joulukuuta. (Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia)