Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu varoitti, että Venäjän rokotustilanteesta voi koitua jopa kuolettavia seurauksia Venäjälle. Tietoa Venäjän rokotuskattavuudesta on saatavilla rajallisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylilääkäri, professori Hanna Nohynek kertoo Iltalehdelle, että rokotteiden heikosta saatavuudesta Venäjällä ei ole tarkkaa tietoa, eivätkä Venäjän mahdolliset epidemiat muodosta suurta uhkaa suomalaisille.

Nohynek tiedusteli Venäjän rokotusten saatavuustilannetta kontaktiltaan Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimistolla.

Iltalehti uutisoi aiemmin, että Venäjän rokotusjärjestelmä on ”romahtamaisillaan”. Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu SZRU:n mukaan Venäjä on sotakulujen vuoksi joutunut rajoittamaan rokoteostonsa minimiin.

Esimerkiksi meningokokkirokotteiden, HPV- eli papilloomavirusrokotteiden sekä monien kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden, kuten esimerkiksi tuhkarokko-, jäykkäkouristus-, sikotauti- ja hinkuyskärokotteiden ostoja on vähennetty Venäjällä SZRU:n mukaan.

– Näiden kohdalla tuhkarokko on se kaikista ongelmallisin. Siinä rokotuskattavuuden pitäisi olla 95 prosenttia väestöstä, jotta laumasuoja olisi kunnossa. Vaikka yksittäistapauksia tulisi, niin ne eivät silloin johtaisi laajoihin epidemioihin, vaan tartuntaketjut katkeaisivat, Nohynek kertoo.

Laumasuoja tarkoittaa korkean rokotuskattavuuden tuottamaa väestön immuniteettia, joka estää tautia leviämästä ja suojaa myös rokottamattomia ja tautia sairastamattomia yksilöitä. Rokotuskattavuus tarkoittaa, kuinka suuri osa väestöstä on saanut rokotteen.

Jos rokotuskattavuus laskee alle 95 prosenttiin, olisivat epidemiat Nohynekin mukaan silloin mahdollisia.

– Mitä kauemmin tällainen rokottamattomuus kestää, sitä suurempi on epidemioiden todennäköisyys. Tuhkarokko on erittäin tarttuva tauti.

Voisiko tilanne vaikuttaa Suomeen?

Ukrainan tiedustelupalvelun mukaan Venäjän rokotustilanteesta voi koitua Venäjälle kuolettavia seurauksia, kun tauteja vastaan ei syntyisi enää laumasuojaa.

Samalla rokotevastaisuus on yleistynyt Venäjällä. SZRU:n mukaan tämä on huolestuttava asia myös Venäjän naapurimaille, kuten Suomelle.

Kaikkien tautien osalta Venäjän rokotuskattavuutta ei ole tiedossa. Kuvituskuva. Karoliina Vuorenmäki

Venäjän rokotustilanne ei Nohynekin mukaan kuitenkaan tällä hetkellä muodosta suoranaista uhkaa Suomelle.

– Jos täällä meillä on niin sanottuja rokottamattomuuden taskuja, olisivat rokottamattomat tai vajaasti rokotetut ihmiset alttiita sairastumaan, mutta Suomessa on onneksi edelleen hyvä rokotuskattavuus tuhkarokon ja hinkuyskän osalta.

Nohynekin mukaan hinkuyskärokotuksilla pystytään nykyään suojaamaan tehokkaasti myös kaikista haavoittuvaisinta ryhmää eli vastasyntyneitä vauvoja.

– Nyt kun myös raskaana olevia äitejä rokotetaan hinkuyskäkomponentin sisältävällä Tdap-rokotteella, niin vauvat saavat suojan äideiltään. Siinä mielessä olisin aika luottavaisin mielin tässä Suomen nykytilanteessa.

Nohynek huomauttaa, että henkilöliikenne Venäjän ja Suomen välillä on tällä hetkellä vähäistä, joten siitä näkökulmasta Venäjän rokotustilanne ei ole tällä hetkellä sen suurempi ongelma Suomessa.

– Jos rajat avattaisiin ja jos Venäjän epidemiologinen tilanne olisi niin huono kuin mitä on annettu ymmärtää esimerkiksi tuhkarokon ja hinkuyskän osalta, niin siinä tapauksessa ihmiset voisivat tuoda mukanaan näitä taudinaiheuttajia, Nohynek kertoo Iltalehdelle.

WHO:n tiedot

Nohynekin kontaktin mukaan WHO:n aluetoimistojen saatavilla olevien tietojen mukaan Venäjällä ei tällä hetkellä ole vahvistettuja puutteita kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden saatavuudessa.

Kaikkia tauteja vastaan ei kehity laumasuojaa. Esimerkiksi jäykkäkouristusta aiheuttava bakteeri tarttuu ihmisiin maaperästä, ei toisista ihmisistä. Vaikka enemmistö väestöstä on rokotettu jäykkäkouristusta vastaan, ei se suojaa rokottamattomia, jotka altistuvat bakteerille. Ihminen voi suojautua jäykkäkouristukselta ainoastaan ottamalla itselleen rokotuksen. Kuvituskuva. Karoliina Vuorenmäki

Iltalehti vahvisti WHO:n avoimesta tietokannasta, että monen rokotusohjelmaan kuuluvan rokotteen kattavuudessa ei ole tapahtunut Venäjällä suuria muutoksia viime vuosina.

Tietokannassa ei kuitenkaan näy vielä vuoden 2025 tietoja, eikä tietoja ole saatavilla kaikista rokotteista, kuten meningokokki- tai HPV-rokotteista.

Tdap-rokotteen (joissain l ähteissä dtap) saatavuudesta Venäjällä ei ole WHO:n mukaan tietoa, koska alueelliset viranomaiset vastaavat sen hankinnasta. Tdap-rokote on jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää aiheuttavilta bakteereilta suojaava yhdistelmärokote.

Iltalehti uutisoi kesällä 2024, että tuhkarokko, hinkuyskä ja muut infektiot leviävät Venäjällä heikentyneen rokotuskattavuuden takia. Rokotuskattavuus oli laskenut rajusti koronapandemian sekä länsimaiden asettamien pakotteiden takia.

Nohynekin välittämissä WHO:n tiedoissa kerrotaan, että Venäjällä oli eurooppalaisten rokotteiden toimitusongelmia vuonna 2023, mutta kotimainen tuotanto kasvoi sen jälkeen nopeasti. Toimitusongelmia oli etenkin tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan yhdistelmärokotteen kohdalla.

Aivokalvotulehdus

Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu SZRU:n mukaan esimerkiksi meningokokkibakteeria vastaan annettavia rokotteita olisi Venäjällä vain 13 prosenttia tarvitusta määrästä.

Meningokokki aiheuttaa THL:n mukaan muun muassa aivokalvotulehdusta ja verenmyrkytystä. Terveyskirjaston mukaan bakteerien aiheuttamat aivokalvotulehdukset ovat hengenvaarallisia.

– Meningokokkiepidemiat ovat sellaisia, joita esiintyy ajoittain etenkin tiiviisti asutuissa ympäristöissä, kuten armeijassa. Siellä saattaa meningokokkiepidemia lehahtaa nopeastikin, jos varusmiehet eivät ole saaneet meningokokkirokotusta. Tämä on se syy, jonka vuoksi meilläkin armeijassa annetaan meningokokkirokote kaikille alokkaille, Nohynek kertoo.

Nohynekin mukaan rokoteostojen rajoittaminen ei ole suoraan verrannollinen Venäjän rokotusten saatavuuden kanssa, koska maalla on myös omaa rokotetuotantoa.

– Heillä oli korona-aikanakin oma koronarokote, vaikka se ei Euroopan lääkeviranomaisten hyväksyntää saanutkaan. Venäläisillä on vuosikymmenien kokemus erilaisten rokotteiden valmistamisesta.

THL:n mukaan varusmiehillä tulee olla muun muassa aivokalvotulehdusta, kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhkarokkoa ja influenssaa aiheuttavilta bakteereilta suojaavat rokotukset. Kuvituskuva. Outi Järvinen

Julkisten lähteiden perusteella Venäjällä on jonkin verran omaa rokotetuotantoa meningokokkia vastaan. Joidenkin muiden rokotteiden kohdalla Venäjä on kuitenkin ulkomaisten rokotteiden varassa, Nohynek kertoo.

Tietoa meningokokkirokotteiden tarjonnasta Venäjällä ei ole saatavilla esimerkiksi WHO:n tietokannassa.

– Se on tietysti huolestuttavaa, jos heillä ei sitä ole, eikä pystytä sotilaille antamaan. Sillä voi olla todellista merkitystä, Nohynek kertoo.

Meningokokkia tuskin leviäisi tällaisessakaan tilanteessa Suomeen, Nohynek huomauttaa. Vaikka meningokokki lähtisi leviämään esimerkiksi Venäjän asevoimissa, niin kontaktit suomalaisten kanssa ovat tällä hetkellä sodan takia kuitenkin varsin epätodennäköisiä.

Meningokokkia esiintyy Nohynekin mukaan Suomessa noin 10–20 tapausta vuodessa, koronapandemian aikana ei juuri lainkaan.

– Ne ovat ihan yksittäistapauksia. Ei se bakteeri hyppää noin vain ihmisestä toiseen, läheinen kontakti on edellytys tartunnan saamiselle. Meningokokki on todella harvinainen normaaliolosuhteissa. Sen vuoksi meningokokkirokotetta ei anneta Suomessa koko väestölle, vaan ainoastaan tietyille riskiryhmille immuunipuutostautien vuoksi sekä puolustusvoimissa.