Euroopan maat suunnittelevat nyt tosissaan ja kiireellä Ukrainan mahdollisia turvatakuita.
Yhdysvaltain ja Euroopan maiden asevoimien komentajat ja Nato ovat edistäneet suunnitelmia alkuviikon kokouksissa.
Maat näkevät, että yhdessä pitäisi toimia, keskusteluita tunteva diplomaattilähde sanoo Ylelle.
– Nyt kaikilla on mahdollisuus tehdä jotain rauhan eteen.
Diplomaattilähde kuvaa Yhdysvaltain suhtautumista rakentavaksi.
Lopputulos on kuitenkin kiinni maiden poliittisista päätöksistä.
Jos tulitauko saadaan aikaan, länsi veisi Ukrainaan joukkoja valvomaan tulitaukoa, niin sanotuiksi pelotejoukoiksi ja myöhemmin myös rauhanturvaajia. Näiden kaikkien suunnittelu on käynnissä, mutta ei valmistu vielä tällä viikolla.
Suomi aikoo ottaa kantaa omaan rooliinsa turvatakuissa vasta kun näkee suunnitelman kokonaisuuden.
Ylen tietojen mukaan puolustusvoimat esittää hallitukselle oman ehdotuksensa Suomen mahdollisista tehtävistä niin sanottuna sotilaallisena neuvona. Sen jälkeen hallitus ratkaisee, osallistuuko Suomi esimerkiksi lähettämällä sotilaita vai jatkamalla muuta tukeaan.
Yhdysvaltojen mukanaolo tuo tarvittavan pelotteen
Euroopan suunnitelmia on tehty helmikuusta lähtien Britannian ja Ranskan johdolla, kun Eurooppa pelkäsi Yhdysvaltojen taivuttavan Ukrainan Euroopan kannalta epäedulliseen rauhaan.
Sodan jatkuessa suunnitelmat jätettiin odottamaan. Nyt työ sai uutta vauhtia, kun Yhdysvallat ilmoitti osallistuvansa.
Ylen lähteiden mukaan Yhdysvaltojen läsnäolo on välttämätöntä. Se luo koko järjestelylle uskottavuutta ja pelotetta, sen lisäksi että Yhdysvallat tarjoaa sotilaallisia kykyjään.
Tarkkaa käsitystä Yhdysvaltain osallistumisen tavasta ei vielä keskiviikon Nato-kokouksen jälkeen ole, Ylen lähde sanoo. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin Fox Newsille, että Yhdysvallat voisi toimia ilmasta käsin.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ilmatorjuntaa tai tiedustelutiedon tarjoamista Ukrainalle.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance seurasi neuvotteluja Valkoisessa talossa maanantaina. Kuva: AOP
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance sanoi Fox Newsille, että Euroopan on kannettava leijonanosa taakasta. Vance sanoi uskovansa, että Yhdysvaltain tulisi olla avuksi, jos se on välttämätöntä sodan ja tappamisen lopettamiseksi, mutta Vancen mukaan presidentti odottaa Euroopan ottavan johtavan roolin.
Ukrainaan sidottavien joukkojen määrään Ylen lähteet eivät ota kantaa, mutta halukkuutta on – kunhan lopullinen poliittinen päätös kussakin maassa saadaan tehtyä. Tarvittavien sotilaiden määrä liikkuu kymmenissätuhansissa.
Maajoukkojen lähettämistä ovat suunnitelleet esimerkiksi Ranska ja Britannia sekä pienempiä määriä Viro ja Liettua. Meri- ja ilmavoimia lähettäisivät esimerkiksi Britannia, Ruotsi ja Liettua.
Hollanti ja Espanja ovat kertoneet olevansa valmiita osallistumaan, mutta tapa on vielä auki. Myös Suomi aikoo osallistua, mutta aiemmin keväällä on linjattu, että sotilaita ei lähde. Hallitus miettii asiaa uudelleen pikapuolin.
Koko suunnitelma jää kuitenkin käyttämättä, jos rauhaa ei synny. Venäjä yrittää myös asettaa Ukrainalle ja lännelle ehtoja turvatakuista.
Näin Ukrainan turvatakuut toimisivat: maalla, merellä ja ilmassa
Länsi kiirehtii suunnitelmansa valmiiksi siltä varalta, että Venäjä ja Ukraina sopivat tulitauosta.
Britannian puolustusministeri John Healey kertoi aiemmin BBC:lle, että suunnitelmat ovat käyttövalmiita ensimmäisestä päivästä lähtien, kunhan tulitauko syntyy.
Jokainen osallistuva maa päättää osallistumisestaan itse. Nato järjestönä ei osallistu operaatioon, vaikka joukkojen lähettämistä suunnittelevat maat ovatkin sen jäseniä.
Ukrainan turvallisuus – siis se, että Venäjä ei hyökkää uudelleen – taattaisiin tukemalla Ukrainan omaa armeijaa ja käyttämällä halukkaiden maiden maa-, meri- ja ilmavoimia.
Maavoimajoukkoja käytettäisiin esimerkiksi pelotejoukkoina strategisissa kohteissa kuten tärkeiden sotilaskohteiden tai yhteiskunnan rakenteiden suojeluun. Niin yritettäisiin nostaa Venäjän kynnystä iskeä Ukrainaan.
Ilmavoimia voitaisiin käyttää partioimassa Ukrainan ilmatilassa. Ne voisivat toimia joko Ukrainasta käsin tai esimerkiksi Puolasta tai Romaniasta ilmatankkausta käyttäen. Hävittäjillä voitaisiin torjua risteilyohjuksia tai hitaita drooneja.
Merivoimia osallistuisi Mustallamerellä meriliikenteen turvaamiseen.
Avaa kuvien katselu
Ruotsi on ilmoittanut olevansa valmis lähettämään Ukrainaan ilmavoimia ja merivoimia. Kuvassa ruotsalainen hävittäjä seuraa Venäjän laivaston harjoitusta Itämerellä vuonna 2022. Kuva: Ruotsin puolustusvoimat
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi keskiviikkona Ruotsin olevan valmis sekä ilmavoimien että merivoimien käyttämiseen. Ruotsilla on suuri laivasto, ja se näyttäisi mielellään, että ruotsalaisvalmisteiset Gripenit ovat taistelukelpoisia.
Lisäksi Ukrainassa tarvittaisiin yhä logistista tukea, samaan tapaan kuin Puolan kautta nytkin viedään tarvikkeita Ukrainaan.
Kauempana Ukrainassa voisi toimia huoltoa ja esimerkiksi lääkintää.
Ukrainan oman armeijan tukeminen ja varustaminen jatkuisi.
Kokousputki turvatakuista on ollut tiivis. Tiistaina ja keskiviikkona puolustusvoimien komentajia oli koolla eri kokoonpanoissa Yhdysvaltojen asevoimien komentajan Dan Cainen johdolla ja Natossa. Mukana Yhdysvalloissa ja Naton asevoimien komentajien komiteassa oli myös Suomen Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola.
Myös Naton neuvostolle on valaistu suunnitelmia.
Paljon on kuitenkin vielä ratkaisematta. Poliittisesti on päätettävä, millä ehdoin lännen sotilaat Ukrainassa toimisivat. Jos tulee tiukka tilanne ja esimerkiksi pitäisi ampua takaisin, voiko niin tehdä ja millä mandaatilla?
Päättäjien on myös ratkaistava, päteekö Naton viides artikla eli yhteisen avun antaminen tilanteessa, jossa jonkin maan joukot joutuisivat vaikeuksiin Ukrainassa.
Pääministeri Petteri Orpo kuvasi sotilaiden lähettämisen riskejä Ylen A-studiossa 20.8.25.