Oikeusvaltio|Leena Meri kertoo päättävänsä maanantaina, viekö oikeusministeriö kiistellyt oikeusapuleikkaukset eteenpäin.
Lue tiivistelmä
Oikeusministeri Leena Meri kertoo päättävänsä maanantaina, viekö ministeriö eteenpäin lakiluonnoksen, joka leikkaisi syyttömäksi todettujen oikeudenkäyntikulukorvauksia.
Meri sanoo kipuilevansa asian kanssa ja myöntää, ettei lakia välttämättä viedä eduskuntaan.
Lakiesitys leikkaisi syyttömien keskimääräiset korvaukset puoleen ja säästäisi valtiolle noin 2,27 miljoonaa euroa vuodessa.
Useampi kokoomusedustaja kritisoi esitystä eduskunnassa, ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman kutsui sitä oikeuden ja kohtuuden vastaiseksi.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) toppuuttelee kohua, joka on noussut ministeriössä valmistellusta lakiluonnoksesta. Siinä karsittaisiin syytteistä vapautetulle oikeudenkäyntikuluista maksettavia korvauksia.
”Sanotaan suoraan, että minä henkilökohtaisesti kipuilen tämän asian kanssa”, Meri sanoo HS:n haastattelussa.
Meri myöntää, että ministeriö ei välttämättä vie lakia eduskuntaan.
Vähän HS:n haastattelun jälkeen Meri palaa asiaan ja kertoo päättävänsä maanantaina, miten lakiluonnoksen suhteen toimitaan.
Syytetyllä on nykyisin oikeus saada kohtuullinen korvaus oikeudenkäyntikuluistaan, jos virallisen syyttäjän ajama syyte hylätään. Tuomioistuin päättää tapauskohtaisesti korvausten kohtuullisuudesta.
Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että jos ministeriössä salamyhkäisesti valmisteltu lakihanke toteutuisi, syyttömäksi oikeudessa todettujen keskimääräiset korvaukset putoaisivat puoleen nykyisestä tasosta. Oikeusministeriö tiedotti aikeistaan pari päivää HS:n jutun ilmestymisen jälkeen.
Ministeriö perusteli tiedotteessaan hanketta tarpeella hillitä oikeudenhoidon kustannuksia.
Koska valtion varoista maksettavien oikeudenkäyntikulukorvausten määrät ovat kasvaneet, ministeriö on saanut Meren mukaan tehtäväkseen katsoa, mitä asialle voitaisiin tehdä. Meri korostaa, että lakiesityksen viemisestä eduskuntaan ei ole poliittista päätöstä.
”Hallituspuolueiden erityisavustajat ovat käyneet tätä läpi ja olleet sitä mieltä, että asiaa voidaan selvittää. Se on ainoa asia, joka tässä vaiheessa on poliittisesti hyväksytty”, Meri sanoo.
Asia nousi esille torstaina eduskunnan täysistunnossa, kun budjettikäsittelyssä oli oikeusministeriön hallinnonala. Useampikin kokoomusedustaja kritisoi kovasanaisesti syyttömäksi todettujen oikeusavun leikkauksia.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) sanoi esityksen olevan ”oikeuden ja kohtuuden vastainen”.
Karoliina Partanen (kok) sanoi oikeusavun olevan keskeinen osa suomalaista oikeusvaltiota. ”Kysynkin nyt oikeusministeri Mereltä: eihän tätä esitystä tulla antamaan eduskunnalle?” Partanen penäsi.
Oikeusministeri Meri korosti, että käynnissä on vasta virkamiesvalmistelu.
”En minä tietenkään luvata voi, että minkäänlaista esitystä ei tule. Minä en täällä yksin asioita päätä, mutta kyllä se minustakin hankalalta tuntuu. Mutta kyllä tätä selvittää voi”, Meri sanoi eduskunnassa.
Kovin innostuneelta Meri ei asian suhteen ole myöskään HS:n haastattelussa.
”Vaikealta tämä minusta tuntuu”, hän sanoo.
Meren mukaan on olennaista, että ihminen saa kunnollista oikeusapua.
”Mutta kun Suomi on EU:n alijäämämenettelyssä ja taloudessa tulee jatkuvasti huonompia uutisia. Joudumme miettimään, mitä meillä on aidosti varaa valtion varoista maksaa.”
Oikeusministeriön mukaan nykyisin keskimääräinen valtion varoista korvattava oikeusavun tuntimaksu on 219 euroa. Lakiluonnoksessa kaavaillaan kattoa sekä tuntikorvaukseen että että laskutettavien tuntien määrään. Tuntikorvaus rajattaisiin 120 euroon. Tunteja voisi ilman erityisen painavaa syytä laskuttaa korkeintaan 80.
Muutoksen myötä valtio säästäisi ministeriön laskelmien mukaan noin 2,27 miljoonaa euroa vuodessa.
Lakiluonnosta esiteltiin alkuviikosta sidosryhmille, joiden palaute oli kriittistä.
Suomen Asianajajien pääsihteeri Niko Jakobsson sanoi HS:n haastattelussa erityisesti ihmettelevänsä salamyhkäisyyttä, jolla ministeriö on edistänyt hanketta.
Sinänsä Meri sanoo pitävänsä hyvänä, että kaikkia eri vaihtoehtoja selvitetään ja millaista palautetta niistä tulee.
”Sieltä palautteesta on mahdollista saada joku parempi idea”, hän toteaa.
Meri korostaa, että jos oikeusapuleikkauksia ei viedä eteenpäin, ministeriö joutuu etsimään säästöjä muualta omalta hallinnonalaltaan.
Oikeusministeriön hallinnonalalle on kaikkiaan määrätty 24 miljoonan euron säästöt. Niiden löytäminen ei Meren mukaan ole helppoa.
Meri intoutuu miettimään, miten tekoälyn käyttämisellä voitaisiin saada säästöjä.
Esimerkiksi syyttäjille ja tuomioistuimille voitaisiin Meren mukaan kehittää arkityötä helpottamaan tekoälyyn pohjaavia järjestelmiä, josta voisi hakea esimerkiksi aiempia tuomioita. ”Käsittääkseni niitä haetaan nykyisin käsin hakusanoilla”, Meri sanoo.
Hän kertoo myös kuulleensa, että Ruotsissa on kehitetty tekoälypohjaisia tulkkauspalveluita.
”Voisi olla jopa seitsemän miljoonan vuosittainen säästöpotentiaali, jos tekoälyn avulla saataisiin tuomioistuimiin tulkkauspalvelua ja käännösapua”, Meri sanoo.
Meri myöntää, että tekoälytulkin käyttämisessä voi olla oikeusturvaongelmia.
”Niin, totta kai siinä voi olla. Lähtien siitä, että kuka autentisoi [todentaa] asian olevan oikein käännetty.”