Vaikka metsät ovatkin hiilinielu, ne ovat sitä vain juuri ja juuri. Muutos tuoreissa laskelmissa on niin pieni, että Suomi on yhä kaukana hiilineutraaliudesta.
Avaa kuvien katselu
Laskelmien muuttuminen johtuu ennen kaikkea turve- eli suometsien tietojen tarkentumisesta. Kuvassa runsasravinteinen suometsä Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa. Kuva: Rami Moilanen / Yle
- Suomen metsät ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan sittenkin hiilinielu, mutta vain niukasti. Aiempi arvio oli, että ne ovat päästölähde.
- Arvio muuttui muun muassa siksi, että puiden biomassasta on saatu tarkempaa tietoa erityisesti turvemaiden metsistä.
- Muutos on niin pieni, ettei se merkittävästi auta Suomea saavuttamaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.
Luonnonvarakeskuksen uusimpien laskelmien mukaan suomalaiset metsät ovat sittenkin hiilinielu. Ne ovat sitä vain juuri ja juuri.
Aiemman arvion mukaan metsät olisivat olleet jopa päästölähde.
Pyysimme Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Juha Mikolaa selventämään, miksi tiedot muuttuivat ja mikä merkitys muutoksella on.
Kuinka suuri muutos laskelmissa on kyseessä?
Muutos on hyvin pieni.
Kun aiempien tietojen mukaan metsä oli juuri ja juuri päästölähde, uusien tietojen mukaan se on sittenkin pieni hiilinielu, Mikola kertoo.
Nyt metsien hiilinielun suuruudeksi on laskettu 0,15 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Alkuvuonna 2025 arvio oli, että metsät olisivat noin 1,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästölähde. Hiilidioksidiekvivalenttitonni on mittayksikkö, joka kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmastoon.
Mikolan mukaan metsien hiilinielun pitäisi olla noin 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, jotta Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 toteutuisi.
– Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista osaltaan helpottaa, että metsät siirtyivät pienestä päästölähteestä pieneksi nieluksi. Muutos on kuitenkin niin pieni, että isoon kuvaan se ei paljon vaikuta.
Metsät ovat ainoa maankäyttömuoto, josta voi syntyä hiilinielu.
Mistä laskelmien muutos johtuu?
Muutos johtuu täsmentyneistä tutkimusmenetelmistä.
Tärkeimpänä yksittäisenä asiana Mikola nostaa esiin sen, että puuston biomassasta on saatu tarkempaa tietoa. Aiemmin turvemetsien osalta laskelmia oli tehty lähinnä arvioiden perusteella.
Uusissa laskelmissa on käytetty entistä tarkempia tietoja turvemetsissä kasvavista puista. Käytännössä puiden oksistossa, neulasissa ja juurissa on hieman enemmän biomassaa kuin aiemmin on tiedetty.
Miksi puuta kasvavat metsät ovat vain juuri ja juuri hiilinielu?
Syitä on useita.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Juha Mikola sanoo, että monesti ihmisiä hämmentää se, miten metsät voivat olla päästölähde. Kyse on siitä, että laskelmissa keskitytään nimenomaan hiilivaraston muutokseen.
Jos puustoa poistuu enemmän kuin kasvaa, silloin puusto ei olekaan enää hiilinielu. Lisäksi maaperä voi olla päästölähde. Turve- eli suometsät ovat lähtökohtaisesti aina päästölähde, mutta myös kivennäismailla maaperä voi olla esimerkiksi hakkuiden jälkeen päästölähde.
Maaperän päästöt ovat myös nousussa ilmaston lämpenemisen takia.
Lisäksi puiden latvuskerroksen on havaittu pienentyneen, eli niissä on vähemmän neulasia ja lehtiä.
– Useat nopeat muutokset ovat vieneet tilannetta samaan suuntaan. Siksi tilanne on muuttunut aika nopeasti ja aika dramaattisesti, Mikola sanoo.
Vielä 2010-luvulla metsät olivat Suomessa merkittävä hiilinielu.
Katso alta video, joka käsittelee runsasravinteisten suometsien avohakkuita. Video on julkaistu syyskuussa 2025.
Yle selvitti, että Suomessa tehdään edelleen paljon avohakkuita runsasravinteisissa suometsissä huolimatta siitä, että niistä aiheutuu merkittäviä ilmastopäästöjä. Video: Rami Moilanen / Yle.Kuinka luotettavina laskelmia voi pitää?
Ne ovat tämän hetken paras arvio.
Juha Mikolan mukaan tuloksiin liittyy aina epävarmuutta. Tiedossa kuitenkin on, että Suomen metsät ovat joko pieni päästölähde tai pieni hiilinielu.
Suomessa on välillä ihmetelty, miksi Ruotsissa metsät ovat suuri hiilinielu mutta Suomessa eivät.
Mikolan mukaan Ruotsissa arviointia tehdään eri tavalla: siellä tiedot perustuvat näytteenottoon, Suomessa enemmän mallinnuksiin.
Suomen ja Ruotsin metsien viimeaikaiset kehityskulut ovat kuitenkin olleet erilaiset.
Mikola sanoo, että Ruotsissa hiilinielu on uusimpien tulosten perusteella kasvanut entisestään, mutta siellä hakkuut ovat vähentyneet ja puiden kuolleisuus laskenut. Suomessa tällaista ei ole tapahtunut.
Vuosittaisen hakkuumäärät vaikuttavatkin nopeasti siihen, ovatko metsät hiilinielu vai päästölähde, Mikola kertoo.