Eurooppa-neuvostossa hyväksytty yhteisvelka Ukrainan tukemiseen kuohuttaa nyt eduskunnan suuressa valiokunnassa.

EU-johtajat saivat eilen aikaan päätöksen 90 miljardin euron lainasta Ukrainalle.

Suomen tahto oli, että Ukrainan tukemiseen olisi käytetty Venäjältä jäädytettyjä varoja, mutta nyt päätettiinkin yhteisvelasta.

Suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) kovistelee Orpoa tapahtuneesta.

– Pääministeri antoi liian yksipuolisen kuvan julkisuuteen ja eduskunnalle, että olisi olemassa vain yksi vaihtoehto. Suomessa lie yksimielinen näkemys, että Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöönotosta olisi pitänyt saada päätös nyt. Mutta se, ettei ole asianmukaisesti valmistauduttu muihin vaihtoehtoihin, kuten nyt päätettyyn yhteisvelkaan, voi pitää hämmentävänä tilannekuvan puutteena. Toivon pääministeriä mitä pikimmin eduskuntaan kertomaan mistä on päätetty, Kumpula-Natri kirjoitti Threads-palvelussa.

Iltalehdelle Kumpula-Natri antaa ymmärtää halunneensa itse kiirehtiä pääministerin normaalia kuulemista suuressa valiokunnassa.

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta kokoontuvat maanantaina aiheenaan Orpon raportointi Eurooppa-neuvoston kokouksesta tällä viikolla.

”Me emme oikeasti tiedä”

Kumpula-Natri sanoo alkuun, että eduskunnan kantaa pyydettiin vain jäädytettyihin varoihin, mutta myöntää myös, että eduskunta on aiemmin ison linjan mukaisesti sanonut, että Ukraina tarvitsee tukea.

SDP:n kansanedustaja, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Antti Mannermaa

Kuten prosessiin kuuluu, Orpo antoi suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle selvityksen ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

Suuren valiokunnan pöytäkirjassa todetaan, että ”suuri valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja toivoo, että yhteisymmärrys sotakorvauslainasta saavutettaisiin Eurooppa-neuvostossa”. Valiokunta totesi tuolloin, että ehdotettua sotakorvauslainaa voi pitää parhaana ja oikeudenmukaisimpana vaihtoehtona ja korosti, että EU:n pitää sitoutua Ukrainan tukemiseen viivytyksettä.

Vähättelyä kirjauksesta

Valtioneuvoston kanslian muistiossa, joka on ollut suuren valiokunnan pöydällä, todetaan kuitenkin myös, että ”Suomi voisi myös hyväksyä takauksen kattamisen EU:n omien varojen enimmäismäärän ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen välisestä liikkumavarasta, mutta tunnistaa siihen liittyvän yksimielisen päätöksenteon haasteellisuuden”.

Asiaan liittyvän valtioneuvoston E-selvityksen linkit eivät tällä hetkellä toimi.

Kumpula-Natri väheksyy muistion tekstikohtaa vain ”kolmen rivin maininnaksi” ja katsoo siitä huolimatta pääministerin korostaneen liikaa julkisuuteen päin vain sotakorvauslainan mahdollisuutta ja antaneen asiasta liian ruusuista kuvaa. Hänen näkemyksensä on myös, että toisen vaihtoehdon valmistelu on ollut ”olematonta”.

– On ollut hyvä, että pääministeri painaa päälle, mutta ei voi mennä kokoukseen yhden vaihtoehdon valmistelulla. Me emme oikeasti tiedä, miten tämä paketti on rakennettu, koska sitä ei ole asianmukaisesti valmisteltu.

– Tämän takia minun mielestäni oli tärkeätä, että me saamme pääministerin mahdollisimman pian myös eduskuntaan antamaan informaatiota.

EU:n epäonnistuminen

Yle kertoo, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan EU:ssa nyt löydetty ratkaisu on Euroopan unionille valtava epäonnistuminen.

Purrakin kuitenkin huomauttaa Ylellä, että Suomi oli suhtautunut avoimesti kaikkiin Ukrainan tukemista koskeviin rahoitusratkaisuihin.

Samansuuntainen oli Orpon kommentti Kauppalehdelle.

– Täytyy sanoa rehdisti, että tämä oli erilainen ratkaisu kuin mitä aamupäivällä haettiin, mutta lopputulema on se, että Ukraina saa vahvan taloudellisen tuen – 90 miljardia euroa vuosille 2026–2027, pääministeri lausui.

Puheenjohtaja eri linjoilla

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoo, että Suomen kanta on koko ajan ollut se, että Suomi suhtautuu avoimesti erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin koskien Ukrainan tukemista. Asiasta on aiemmin linjattu myös suuressa valiokunnassa.

– Tämä ratkaisu, mikä sieltä syntyi, on mahtunut valtioneuvoston kantaan, jota suuri valiokunta kannattaa.

Sirénin mukaan Suomen kantoja huippukokoukseen käsiteltiin suuressa valiokunnassa aikataulusyistä kiireellisesti.

Sirén muistuttaa, että perjantain vastaisena yönä Eurooppa-neuvostossa saadulla ratkaisulla on yhteys Venäjän keskuspankin jäädytettyihin varoihin, jotka myös pysyvät jäädytettyinä.

– Tämä on ikään kuin käänteinen sotakorvauslaina siinä mielessä, Sirén sanoo.

Eurooppa-neuvosto sopi kompromissina 90 miljardin euron lainasta Ukrainalle. Maa joutuu maksamaan sen takaisin vain siinä tilanteessa, että Venäjä maksaa vahingonkorvauksia sodasta. Muussa tapauksessa EU voi käyttää Venäjän keskuspankin jäädytettyjä rahoja. Itse laina taataan kuitenkin EU:n budjetilla, joten siinä tältä osin kyseessä on klassinen yhteisvelka.

Orpo soitti keskellä yötä

Sirén kertoo, että yllättävän vaihtoehdon noustua keskellä yötä EU-johtajien huippukokouksessa esille, pääministeri soitti vielä suuren valiokunnan puheenjohtajalle.

– Kuten hänen kuuluukin, [pääministeri] otti yhteyden suuren valiokunnan puheenjohtajaan ja ne käytiin siellä yhdessä läpi.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok). Roosa Bröijer

Sirén huomauttaa, että suuren valiokunnan käytössä olleessa valtioneuvoston kanslian muistiossa puhutaan nimenomaan yhteisvelasta. Tästä kertoo kohta, jonka mukaan Suomi voi hyväksyä takauksen kattamisen myös EU:n omien varojen ja EU-budjetin välisestä liikkumavarasta, mutta tunnistaa siihen liittyvän yksimielisen päätöksenteon haasteellisuuden.

– Ainoastaan se, mitä ei ollut tiedossa ennakkoon on se, että tällainen luova ratkaisu löytyy, Sirén kertoo.

Luovalla ratkaisulla hän tarkoittaa Tšekin, Unkarin ja Slovakian jättäytymistä pois järjestelystä, jolloin loput jäsenmaat pystyivät sopimaan yhteisvelasta yksimielisesti.

– Hyvä asia on, että ratkaisu löytyi, jotta Ukrainan rahoitus turvataan tai mahdollistetaan myös seuraavalle kahdelle vuodelle, Sirén sanoo.

Suuri valiokunta ja ulkoasianvaliokunta kokoontuvat vielä maanantaina kello 10 kuulemaan pääministeriä Eurooppa-neuvoston tuloksista.