Planeetan syntymekanismi on tällä hetkellä täysi mysteeri.

Tutkijat ovat onnistuneet havainnoimaan Nasan James Webb -avaruusteleskoopilla aivan uudentyyppistä eksoplaneettaa.

Tutkimusta tehneiden Chicagon yliopiston tutkijoiden mukaan PSR J2322-2650b -eksoplaneetan kaasukehä sisältää heliumia ja hiiltä. Muodoltaan sitruunaa muistuttava planeetta on massaltaan Jupiterin kokoluokkaa. 

Planeetan pinnalla leijuu hiilestä koostuvia pilviä. Planeetan sisuksissa hiilipilvet saattavat tiivistyä, muodostaen samalla mahdollisesti timantteja. 

Tutkijoiden mukaan tämänkaltaista planeetan kaasukehää ei ole koskaan aiemmin havaittu, ja löytö hämärtää tähtien ja planeettojen välistä rajaa. Asiasta kerrotaan Eurekalert-tiedejulkaisussa.

Kaiken tämän lisäksi planeettaa kiertää nopeasti pyörivää neutronitähteä. Kyseinen tähti vastaa massaltaan Aurinkoa, mutta se on kooltaan vain kaupungin kokoinen.

Lue myös: Tutkijat kartoittivat kaukaisen planeetan saloja: ”Olemme paljastamassa asioita, joista voimme vain unelmoida”

Planeetta kiertää tähteään äärimäisen lähellä, vain noin 1,6 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Planeetan vuosi kestää vain 7,8 tuntia. Esimerkiksi Maa kiertää Aurinkoa sata kertaa kauempana.

Planeetan syntymekanismi on tällä hetkellä täysi mysteeri.

– Tämä oli täysi yllätys. Muistan kun saimme havaintodatan, niin meidän yhteinen reaktiomme oli, että ”Mikä hemmetti tämä on?”, kertoo tutkimustiimiin kuuluva Peter Gao Washingtonissa sijaitsevasta Carnegie Earth and Planets Laboratorysta.

Lue myös: Löydettiinkö kaukaiselta planeetalta elämän merkit? Epäily kasvaa tutkijapiireissä

Tutkimustiimiin kuuluva Roger Romani Particle Astrophysics and Cosmology -instituutista kertoo puolestaan, että on ihan hyväkin, että kaikkea ei vielä tiedetä.

– Odotan, että pääsen oppimaan lisää tämän planeetan kaasukehän kummallisuudesta. On hienoa, että on palapeli, jota koittaa ratkaista, Romani luonnehtii.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi The Astrophysical Journal Letters -julkaisuun.

Erikoisesta planeetasta uutisoi Suomessa ensin Tieteen Kuvalehti.