Suuret ylinopeudet ja riskikäyttäytyminen liikenteessä johtavat kohtalokkaisiin seurauksiin.
Päihteet ja ylinopeus olivat keskeisiä asioita kuolonkolareissa 2024, kertoo Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tuore vuosiraportti.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna 185 tieliikenneonnettomuutta, jotka johtivat kuolemaan. Sairauskohtausonnettomuudet pois lukien näitä onnettomuuksia oli 145, ja niissä menehtyi 155 henkilöä.
Päihtyneiden kuljettajien osuus kuolonkolareista nousi edellisvuoden 30 prosentista viime vuoden 40 prosenttiin. Päihtyneet aiheuttivat 42 kohtalokasta onnettomuutta.
– Päihtyneiden kuljettajien kuolonkolarien suhteellinen määrä on lisääntynyt selvästi edellisvuodesta. Päihteiden käytön lisäksi kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti samanaikaisesti useita muita riskitekijöitä, kuten ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä, kertoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
Kolmasosalla kuljettajista päihde oli alkoholi, yhdeksällä prosentilla huumausaineet ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena oli kuusi prosenttia. Kuskeissa oli myös sekakäyttäjiä.
Yksi kuljettajaryhmä on edelleen yliedustettuna kuolonkolareissa suhteessa väestöosuuteensa – nimittäin nuoret.
Viime vuonna 15–24-vuotiaita nuoria menehtyi moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa 27, mikä on 23 prosenttia kaikista kuolleista. Vuonna 2023 nuoria kuoli kolareissa 29.
Suuret ylinopeudet ja riskikäyttäytyminen korostuvat näissä onnettomuuksissa. Lähes puolessa määrässä tapauksista ylinopeutta oli vähintään 30 km/h.
– Nuoria 15–24-vuotiaita on väestöstä noin 11 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista lähes kolmannes eli 30 prosenttia on nuoria kuljettajia, Sihvola toteaa.
Ylinopeus nousee muissakin ryhmissä esiin.
Kaikissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa yli puolet pääaiheuttajista ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Näistä lähes kahden kolmasosan ylinopeus oli jopa 30 km/h tai yli.
Yksi asia olisi voinut pelastaa monia.
− Lähes puolet henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä ajoi ilman turvavyötä. Tämä on yksi keskeisimmistä turvallisuuspuutteista, sillä nykyautojenkin tärkein turvavaruste on yhä turvavyö, Sihvola sanoo.
Tutkijalautakunnat arvioivat, että turvavyö olisi voinut pelastaa 15 onnettomuudessa menehtynyttä ihmistä.
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 30 ihmistä vuonna 2024. Yhdeksässä onnettomuudessa vähintään yksi osallinen oli päihteiden vaikutuksen alaisena. Joka jalankulkuonnettomuudessa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo.
Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä neljällä 12:sta oli kypärä. Tutkijalautakunnat arvioivat, että turvakypärän käyttö olisi saattanut pelastaa kahdeksasta kuolleesta pyöräilijästä kolmen hengen.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien antamiin turvallisuuden parannusehdotuksiin kuuluvat muun muassa alkolukko sekä liikennepäihtymysten ja nopeuden valvonnan tehostaminen.