Pääministeri Petteri Orpon EU-syksy on ollut täynnä pettymyksiä.
Lokakuussa suuret maat tyrmäsivät itärajamaiden tavoitteen EU-rahoitteisesta droonimuurista. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa Venäjän jäädytettyihin varoihin pohjautuvaa sotakorvauslainaa ajaneet Saksa ja Pohjoismaat joutuivat jyrätyiksi, kun kokouksen päätteeksi sovittiin yhteisvelasta Ukrainan tukemiseen.
Tilanne kääntyi täysin päälaelleen verrattuna kokousta edeltäneeseen asetelmaan.
– Ylivoimaisesti suurin asia on jäädytetyt varat eli sotakorvauslainan ratkaisu, sen aikaansaaminen. Minusta se on täysin välttämätöntä. Meillä ei ole käytännössä muita vaihtoehtoja Ukrainan rahoittamiseen, Orpo sanoi vielä saapuessaan huippukokoukseen torstaina.
Kortit paljastuivat
Komissio oli esittänyt kahta vaihtoehtoa pahasta rahapulasta kärsivän Ukrainan auttamiseksi: sotakorvauslaina tai uusi yhteisvelka.
Sotakorvauslaina olisi antanut komissiolle valtuudet lainata käteisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joilla on Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja. Ukrainan olisi pitänyt maksaa laina takaisin vasta silloin, jos Venäjä maksaa sille sotakorvauksia. Laina olisi taattu jäsenmaiden bruttokansantuotteisiin perustuvalla osuudella.
Tämä tarkoitti sitä, että EU:n suurimpien talouksien, Saksan, Ranskan ja Italian, saaminen mukaan lainaan olisi ollut välttämätöntä. Saksa oli vahva sotakorvauslainan tukija, mutta Italia oli Iltalehden tietojen mukaan ollut hankala koko neuvottelujen ajan. Ranska oli pitkään hiljaa, mutta paljasti korttinsa torstaina Brysselissä.
Venäjän jäädytetyistä varoista 210 miljardia on EU-alueella. Suurinta osaa eli 185 miljardia euroa jäädytetyistä varoista hallinnoidaan belgialaisessa Euroclearissa.
Belgia vastusti lainaa tulisesti, koska se pelkäsi Venäjän ryhtyvän kostotoimiin.
Kompromissi lässähti
Iltalehti kertoi jo ennen kokousta Belgian korostaneen neuvottelujen ajan, että sotakorvauslainaan liittyvät riskit ovat avoimia, ja siksi jäsenmaiden takausvastuutkin pitäisi muuttaa vastaamaan niitä. Belgia ajoi takauksia, jotka olisivat olleet rajattomia.
Tällaisen vaihtoehdon vieminen läpi jäsenmaiden parlamenteissa olisi ollut äärimmäisen hankalaa. Esimerkiksi Suomi tuki sotakorvauslainaa, jos takausvastuut olisivat olleet tarkasti rajatut.
Yömyöhään jatkuneessa kokouksessa päästiin virallisesti keskustelemaan sotakorvauslainasta vasta yhdeksän aikaan illalla, kun johtajat aloittivat illallisensa. Jo päivän alussa oli selvää, etteivät EU-johtajat voisi poistua Brysselistä ennen kuin päätös on tehty.
Belgian pääministeri Bart De Wever (keskellä) poistui kokouksesta tyytyväisenä. Nicolas Maeterlinck/Belga via ZUMA Press
Iltalehden tietojen mukaan Belgian pääministeri Bart de Wever, Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja komissio sorvasivat kompromissiesityksen sotakorvauslainasta, joka tuotiin EU-johtajien eteen illallisen aikaan.
Liittokansleri Merzin johdolla kompromissia oli väännetty kulisseissa jo aamusta lähtien, ja asiasta oli konsultoitu komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniä sekä muita keskeisiä EU-johtajia.
Kompromissi oli kuitenkin valtava pettymys sotakorvauslainaa ajaneille maille ja koko ehdotus kaatui. Kompromissiehdotuksessa lainan takausvastuut eivät olleet tarkasti rajattuja.
Huhuja tihkui
Uusi vaihtoehto nousi pöydälle heti. Siinä Ukrainalle annettaisiin 90 miljardin euron yhteisvelkaan perustuva laina, joka otettaisiin markkinoilta ja taattaisiin EU:n omalla budjetilla. Vaikka itse lainaa voi pitää klassisena yhteisvelkana, siinä on Suomenkin kannattamasta sotakorvauslainasta otettuja piirteitä.
Ukrainan pitää maksaa laina EU:lle takaisin vasta, jos Venäjä maksaa sotakorvauksia. Muuten käyttöön otetaan Venäjän jäädytetyt varat, mutta sekin vaatii erillisen päätöksen.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz piti Pohjoismaiden kanssa sotakorvauslainaa ainoana vaihtoehtona. Garrido Ramirez/ROPI via ZUMA Press
Neuvottelujen sisäpiirissä vaihtoehto ei tullut yllätyksenä. EU-lähteistä kerrotaan, että asiasta alkoi liikkua huhuja jo muutamaa päivää ennen huippukokousta. Uudenlainen kompromissi valmisteltaisiin, jos sotakorvauslaina ajaisi päin seinää. Päivän mittaan uuden mallin valmistelusta tihkui yhä enemmän tietoa neuvottelupöytiin.
Ainoa ongelma oli yhteisvelan vaatimus yksimielisyydestä, kun sotakorvauslainasta olisi voitu päättää määräenemmistöllä.
Asiassa päästiin eteenpäin, kun vastarannan kiisket, Tšekki, Slovakia ja Unkari, jättäytyivät pois päätöksestä. Näin loput 24 jäsenmaata pystyivät päättämään yhteisvelasta yksimielisesti. Sopu asiasta syntyi kolmelta yöllä.
EU-lähteiden mukaan maat eivät lypsäneet itselleen myönnytyksiä, vaan ne suostuivat jättäytymään pois sillä ehdolla, että niille ei tulisi yhteisvelasta taloudellisia vastuita.
Yksi maa ratkaisi
Iltalehden tietojen mukaan keskeisessä roolissa sotakorvauslainan kaatamisessa oli Ranska, jonka liikepankeissa on noin 18 miljardia euroa Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja. EU-lähteet uskovat, että nimenomaan tämä vaikutti Ranskan päätökseen olla tukematta sotakorvauslainaa.
Lähteiden mukaan tilanteeseen vaikutti myös se, että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Renessanssi-puolueella ei ole enemmistöä maansa parlamentissa. Laitaoikeistolainen Kansallinen liittouma pitää hallussaan merkittävää määrää paikkoja, joiden avulla se pystyy halutessaan kaatamaan hallituksen.
Emmanuel Macron kaatoi sotakorvauslainan yhdessä Italian kanssa. Nicolas Landemard/Le Pictorium Agency via ZUMA Press
Sotakorvauslainan takauksen vieminen läpi Ranskan parlamentissa olisi voinut aiheuttaa uuden sotkun, etenkin kun huomioon otetaan Kansallisen liittouman taipumus Venäjä-mielisyyteen. Puolueen puheenjohtajan Jordan Bardellan johtama Euroopan patriootit -parlamenttiryhmä äänesti suurilta osin Venäjän kaasun kieltävää lakiesitystä vastaan torstaina EU-parlamentissa.
Ranska on myös EU:ssa tunnettu yhteisvelan kannattaja.
Maa lyöttäytyi samaan leiriin Italian kanssa, joka on suhtautunut sotakorvauslainaan hyvin nihkeästi. EU-lähteistä on arvioitu, että Italian vastahankaisuuteen vaikuttaa sen laitaoikeistolaisen pääministerin Giorgia Melonin läheiset yhteydet Donald Trumpiin. Presidentti Trump on vastustanut sotakorvauslainaa, ja haluaisi jäädytetyt varat käyttöön osana rauhansopimusta.
Melonin hallituksessa on myös Venäjä-mielinen Lega-puolue, joten sotakorvauslaina olisi voinut aiheuttaa rytinää sielläkin.
Suuri tappio
Iltalehden tietojen mukaan yhteisvelan hyväksyneet 24 jäsenmaata allekirjoittavat yhteisen kirjeen, joka lähetetään komissioon todennäköisimmin viikonlopun aikana.
Sen jälkeen komissio pystyy tekemään esityksen uudenlaisesta yhteisvelasta. Asiaan vaaditaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä, mutta EU-lähteiden mukaan se saatetaan saada ilman isompia esteitä.
EU:n puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoivat huippukokouksen päätöksistä medialle myöhään yöllä. Nicolas Landemard/Le Pictorium Agency via ZUMA Press
EU:n budjetin liikkumavaran käytöstä on myös äänestettävä yksimielisesti, minkä mahdollistamisesta Tšekki, Slovakia ja Unkari antoivat poliittisen lupauksen.
Kaikki osapuolet ovat korostaneet, että Ukrainan rahoituksen turvaaminen on tärkeintä, ja tämä on nyt saatu aikaan. Silti yhteisvelkaa voi pitää suurena tappiona Saksan liittokansleri Merzille ja hänen kanssaan liittoutuneille Pohjoismaille, jotka olivat ennen kokousta linjanneet sotakorvauslainan olevan ainoa vaihtoehto.
Petteri Orpo purki pettymystään toimittajille kokouksen jälkeen, mutta muistutti itse päätöksen tärkeydestä.
– Täytyy sanoa rehdisti, että tämä oli erilainen ratkaisu kuin mitä aamupäivällä haettiin, mutta lopputulema on se, että Ukraina saa vahvan taloudellisen tuen – 90 miljardia euroa vuosille 2026–2027, Orpo sanoi Kauppalehden mukaan.