Arvontahuijaus voi olla kaikkea muuta kuin ohitse.
Verkkohuijausten tunnistaminen on kansalaistaito.
Facebook on täynnä huijausmainoksia, eikä ongelma vaikuta katoavan. Nyt palvelu reagoi erikoisella tavalla huijausarvontaan, jonka sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä ilmiantoi somejätille.
– Yllättäen se myös käsitteli ilmiantoni ripeästi – jopa alle vuorokaudessa ja poisti ilmiantamani julkaisun, Pönkä sanoo blogissaan.
Reaktiota voidaan pitää epätavallisena. Aiempien kokemusten mukaan Facebook usein jättää täysin selvät vedätykset nähtäville ja väittää, etteivät ne riko sen yhteisönormeja. IS lähetti Facebookille kerran tukkukaupalla itsestään selviä huijauksia, eikä niistä yhtäkään poistettu.

Forestfinn-Facebook-sivu on yhä olemassa. Kuva: Kuvakaappaus
Pöngän käsittelemä huijaus lupailee olemattoman Forestfinn-yrityksen nimissä mainostettua pihasaunan arvontaa. Se leviää @korosta -mainintojen avulla. Pönkä kuvailee huijauksen etenemisen:
-
Käyttäjälle kerrotaan, että joku kaveri on korostanut julkaisun.
-
Käyttäjä osallistuu ”arvontaan” @korosta -kommentilla.
-
Käyttäjä saa Facebook Messengerissä automaattisen viestin, jossa pyydetään ”viimeistelemään” osallistuminen linkistä ja seuraamalla ohjeita.
-
Linkistä aukeaa arvontasivu, jossa palkinnoksi on vaihtunut pihasaunan sijaan asuntoautoloma. Todellisuudessa kyse on tietojenkalastelusivusta.
-
Sivulla kysytään ensiksi henkilön nimi ja sähköpostiosoite. Seuraavalla sivulla kysytään lisää henkilötietoja: katuosoite, paikkakunta, postinumero, puhelinnumero ja syntymäaika.
-
Edelleen seuraavilla sivuilla kysytään kiinnostusta uhkapeleihin ja luvataan ilmaisia kierroksia erääseen nettikasinoon.

Lupaus saunasta muuttuu nopeasti lomaksi. Kuva: Kuvakaappaus
Facebookin ulkopuolinen huijaussivu toimi yhä keskiviikkona. IS päätyi näkymään, jossa tarjottiin tuotetta nivelkipujen ehkäisyyn.
Tarjous vilahti ruudulla vain hetken. Sen jälkeen sivu oli lähinnä tyhjää täynnä, eikä huijaus enää edennyt pidemmälle. Esimerkiksi maksukortin tietojen kyselyä ei ennätetty kysyä, mutta jo annetuillakin tiedoilla on mahdollista esimerkiksi rakentaa varsin kohdennettuja huijausviestejä.
Pihasauna-huijauksessa käytetään suomalaista verkko-osoitetta Kisatverkossa.fi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkotunnushaun perusteella osoitteen omistaja ilmoittaa asuvansa Virossa Tallinnassa.

Ahaa, kun täytän nämä tiedot, saan seuraavaksi ”bonuslahjan”? Kuva: Kuvakaappaus
Vaikka kyseinen huijaus ei enää olisikaan aktiivinen, muut tai uudet sellaiset ovat varsin mahdollisia. Facebook poisti Pöngän ilmiantaman huijausjulkaisun, mutta jätti Forestfinn-profiilin yhä toimintaan. Sen Facebook-sivulla ei ollut keskiviikkona esillä minkäänlaista arvontaa tai muuta huijausta, mutta tilanne voi muuttua nopeasti.

Lupailtua bonuspalkintoa ei löydy. Mutta vastaajan iho kiinnostaa. Kuva: Kuvakaappaus
Facebookin omistavalla Metalla on taloudellinen kannustin sallia huijaukset. Jopa 10 prosenttia Metan liikevaihdosta tulee mainoksista, jotka ovat joko huijauksia tai laittomien tai muulla tavoin kiellettyjen tuotteiden markkinointia.
Lue lisää: Meta tienaa miljardeja huijauksilla, jotka ajavat ihmiset perikatoon
Metan laski vuoden 2024 lopulla huijausmainosten tuotoksi 16 miljardia dollaria (14 miljardia euroa) vuodessa. Yhtiö on myös arvioinut, että sen sääntelijöiltä mahdollisesti saamat sakot ovat pienemmät kuin huijausmainoksista saadut tuotot.
– Valitettavasti ei siis kannata odottaa, että huijaukset radikaalisti vähenisivät Facebookissa ja Instagramissa kovinkaan pian, Pönkä sanoo.
Pöngällä on kaikille 2 napakkaa ohjetta:
-
Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.
-
Ilmaisia lounaita ei ole

Erikoistarjous oli tarjolla vain hetken ja katosi sitten. Kuva: Kuvakaappaus