Euroopan keskuspankki piti torstaina keskeisimmän ohjauskoron eli talletuskoron ennallaan neljättä kokousta peräkkäin tasan kahdessa prosentissa. Päätös oli odotettu, sillä ekonomistien konsensus odotti niin ikään, että talletuskorko pidetään samalla tasolla.
Keskuspankkiirit eivät edelleenkään antaneet ohjeistusta tulevista toimista, vaan korostivat etenevänsä kokous kerrallaan talousdatan perusteella.
Korkopäätöksen yhteydessä julkaistut uudet ennusteet arvioivat talouskasvun vahvistuvan ja inflaation palaavan kahteen prosenttiin vuonna 2028. Inflaation arvioidaan olevan suurimman osan seuraavista kahdesta vuodesta tavoitetason alapuolella.
”Vahvistimme jälleen, että olemme hyvässä tilanteessa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme paikallamme,” EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi toimittajille Frankfurtissa. ”Tänään tehtiin yksimielinen päätös pitää korot ennallaan. Samalla vallitsi yksimielinen näkemys siitä, että kaikki vaihtoehdot on pidettävä avoinna.”
Rahapolitiikka on keventynyt Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa
Useimmat EKP:n keskuspankkiirit olivat jo aiemmin viestineet, ettei inflaation jääminen tavoitteen alle edellytä välittömiä toimia. Tilanne ei kuitenkaan ole sama kaikkialla. Englannin keskuspankki päätti laskea samana päivänä ohjauskorkoa 25 korkopisteellä 3,75 prosenttiin. Kyseessä oli vuoden neljäs koronlasku.
Ekonomistit olivat laajasti odottaneet Englannin keskuspankin koronlaskua, joka tehtiin heikkojen talouslukujen, työmarkkinoiden pehmenemisen sekä inflaation odotettua nopeamman hidastumisen keskellä.
Äänestys oli kuitenkin tiukka. Keskuspankin pääjohtaja Andrew Bailey asettui maltillisempaa rahapolitiikkaa kannattavien jäsenten puolelle neljän päättäjän sijaan, jotka katsoivat marraskuussa 3,2 prosentissa olleen inflaation olevan yhä kaukana keskuspankin kahden prosentin tavoitteesta.
Rahamarkkinakomitea totesi lausunnossaan, että vaikka inflaatio on edelleen tavoitetason yläpuolella, sen odotetaan palaavan kohti tavoitetta aiempaa nopeammin lähikuukausina. Samalla komitea kuitenkin varoitti, että rahapolitiikan lisäkevennysten laajuus riippuu inflaationäkymien kehittymisestä.
Nykyisen talousdatan valossa keskuspankin odotetaan jatkavan koronlaskuja, mutta päätökset lisäkevennyksistä tulevat olemaan entistä enemmän harkinnanvaraisia, komitea totesi.
Iso-Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves tervehti keskuspankin päätöstä myönteisesti ja sanoi sen helpottavan elinkustannuspaineita.
Muista keskeisistä keskuspankeista myös Yhdysvaltain keskuspankki, Federal Reserve, teki vastaavan liikkeen viime viikolla, ja laski ohjauskoron tavoitetasoa 3,50-3,75 prosenttiin.
Fedin pääjohtaja Jerome Powell totesi kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, että nyt tehty koronlasku asettaa Fedin korkopolitiikan kannalta mukavaan asemaan.
”Olemme neutraalin koron vaihteluvälin yläpäässä”, Powell lisäsi. ”On käynyt niin, että olemme laskeneet korkoja kolme kertaa. Emme ole tehneet mitään päätöstä tammikuusta, mutta kuten sanoin, mielestämme olemme hyvässä asemassa odottamaan ja katsomaan, miten talous kehittyy.”
Korkokouksen yhteydessä julkaistu yksittäisten päättäjien korko-odotuksia kuvaava niin sanottu ”dot plot” viittaa vain yhteen koronlaskuun vuonna 2026 ja toiseen vuonna 2027, ennen kuin ohjauskorko saavuttaisi pitkän aikavälin tavoitetasonsa noin kolmessa prosentissa. Ennusteet olivat ennallaan syyskuun päivitykseen verrattuna, mutta pistekuvio heijasti komitean sisäisiä erimielisyyksiä korkopolitiikan tulevasta suunnasta.
Rahapolitiikan keventymisen rattaat uhkaavat pysähtyä
Sijoittajat ovat alkaneet hinnoitella pois lisäkevennysten todennäköisyyttä maailmanlaajuisesti ja ovat alkaneet lyödä vetoa EKP:n ensimmäisestä koronnostosta jo vuonna 2026.
Tämän viikon korkokokouksen ydinsanoma liittyi euroalueen talouteen, joka vaikuttaa vahvemmalta kuin viime kuukausina: kasvu on jatkunut pahimman kauppakiistelynkin läpi ja ylitti jopa odotukset kolmannella neljänneksellä.
S&P Globalin julkaisemat yrityskyselyt viittaavat tasaisen vahvaan vireeseen vuoden viimeisinä kuukausina, ja Saksan finanssipoliittinen elvytys tukee kasvua myös tämän jälkeen.
Lagarden mukaan kotimainen kysyntä tulee olemaan kasvun tärkein veturi tulevina vuosina, koska yritysten investoinnit sekä merkittävät julkiset panostukset infrastruktuuriin ja puolustukseen tukevat taloutta yhä enemmän. Maailmankaupan haastava toimintaympäristö on kuitenkin todennäköisesti jatkossakin rasite.
Inflaation osalta päättäjät ovat viestineet olevansa valmiita hyväksymään sen, että hintojen nousu jää jonkin aikaa tavoiteltua hitaammaksi. Johtokunnan jäsen Isabel Schnabel on todennut, ettei hän olisi tästä erityisen huolissaan, kunhan poikkeamat ovat pieniä.
”Inflaation pitäisi laskea lähiaikoina – pääasiassa siksi, että energiahintojen nousun vaikutus poistuu vuositason luvuista”, Lagarde sanoi.
EKP:n neuvoston jäsen Madis Müller kertoi, että on liian aikaista arvioida, mihin suuntaan rahoituskustannukset seuraavaksi kehittyvät.
”Jos kysytään, mitä tapahtuu kuuden kuukauden kuluttua tai sen jälkeen, on rehellisesti sanottuna liian aikaista spekuloida”, Müller sanoi perjantaina Viron radiossa.
”On mahdollista kuvitella skenaarioita molempiin suuntiin. Jos euroalueen talous ei suoriudu hyvin ja inflaatio hidastuu edelleen, voi olla perusteita laskea korkoja lisää. Mutta on myös mahdollista kuvitella päinvastainen kehitys”, hän totesi.