SSAB:n Raahen terästehtaasta ollaan suunnittelemassa juuri sellainen fossiilivapaata terästä tuottava laitos kuin Raahessa halutaan. Tehtaalla ollaan suorastaan huojentuneita siitä, että SSAB ei toteutakaan Raaheen Luulajan kaltaista minimill-tehdasta.
SSAB Europen kehitysjohtaja Kari Ojala kertoo Raaheen suunniteltavan nyt tehdasta, johon yhdistetään parhaat puolet olemassa olevasta terästehtaasta ja sähkösulatukseen perustuvasta minimillistä.
– Hirveän pitkälle sitä ei ole vielä suunniteltu, mutta periaate on nyt aika kirkas. Ollaan tästä aika täpinöissämme.
Valittu ratkaisu tarkoittaa, että Raahen tehtaalle saadaan minimilliä parempi valmistuskapasiteetti, paremmat kyvykkyydet valssaukseen ja lisää joustavuutta isomman jalostusarvon omaavien erikoistuotteiden tekemiseen. Kaiken lisäksi yhtiö säästää tällä ratkaisulla melkoisesti rahaa.
– Minusta se ei ole ollenkaan huono asia. Sehän vain varmistaa, että investointi pystytään tekemään, Ojala sanoo.
Hintaa Raahen tehtaan modernisoinnille ei ole vielä laskettu, mutta kokonaisinvestoinnin uskotaan nousevan yli miljardin euron. Minimill-tehtaan rakentaminen Luulajaan maksaa noin 4,5 miljardia euroa.
Millainen terästehdas Raaheen sitten saadaan? Kari Ojala siteeraa viime viikolla aiheesta Tukholmassa puhunutta SSAB Europen tuotekehitysjohtaja Joachim Larssonia.
– Hän näytti kuvan siitä, mitä Raahessa aiotaan tulevaisuudessa tehdä. Siinä oli Sveitsin armeijan linkkuveitsi, ja hän sanoi, että Raahesta tulee semmoinen paikka, missä pystytään tekemään kaikki.
Raahen tehtaanjohtaja Jarkko Matkala tiivistää ajatuksen kahteen sanaan: suomalainen monitoimityökalu.
– Ja se se onkin. Voidaan tehdä kaikkein vaativimmat laadut ja myös pienet erät, ja tarvittaessa myös standardituotteita. Voidaan myös käyttää ulkopuolisia aihioita, joita ei sitten missään muualla enää oikein pystykään käyttämään, sanoo Ojala.
Raahen tehtaan strateginen valinta on erikoistuminen eli erikoistuotteiden tekeminen. Kun tehtaalla paneuduttiin tarkemmin minimill-ratkaisuun, niin todettiin, että se ei kaikilta osin tue valittua strategiaa.
– Nyt on pyritty viemään ajatusta siihen suuntaan, että voitaisiin edelleen toteuttaa meidän strategia mahdollisimman hyvin, mutta konsernissa ei olisi kahta identtistä minimill-tehdasta, vaan olisi sellaiset laitokset, jotka täydentäisivät mahdollisimman hyvin toisiaan, Kari Ojala toteaa.
Raahen näkökulmasta minimill-prosessissa on puutteensa. Ensinnäkin se on suunniteltu nauhatuotantoon, ei levyaihioiden tekemiseen, ja toisekseen minimillissä on vain yksi valukone ja kaksi sähköuunia.
– Jotta sillä päästäisiin Raahen noin 2,5 miljoonan tonnin tuotantoon, pitäisi valaa tosi pitkiä sarjoja. Se on suunniteltu pitempiin sarjoihin ja pienempiin tuotevaihtoihin, kun taas erikoistuotteita ei voida valmistaa kovin isoja määriä, toteaa Ojala.
Lopputulemana Raahessa todettiin järkevimmäksi ratkaisuksi hyödyntää nykyistä valssaamoa ja kytkeä uusi sähkösulatto siihen.
– Tuo vanha prosessi on jo jonkin verran ikääntynyt, mutta se on äärimmäisen joustava. Sillä pystyy tekemään minkälaisia laatuja hyvänsä, Jarkko Matkala toteaa.
Alustava havainnekuva antaa käsityksen siitä, miten kuvassa punaisena oleva uusi sähkösulatto liittyy saumattomasti nykyiseen valssaamoon.
Kuva: SSAB
Kokonaisuus, jota Raaheen nyt suunnitellaan, on Kari Ojalan mielestä enemmän kuin hyvä.
– Se tarkoittaa, että Europen nauhatuotanto kattaa kaiken eli sarjatuotannon, erikoistuotteet ja periaatteessa kaikki laadut mitä voidaan kuvitella nyt ja jatkossakin. Vielä parempi asia on, että Raahessa säilyy kyky tehdä levyvalssiaihioita, eli tällä turvataan myös levytuotannon jatko.
Hyvää Raahen ratkaisussa on Ojalan mielestä sekin, että periaatteessa tuotanto tehtaalla ei katkea missään vaiheessa.
– Voidaan ajaa masuunireittiä edelleenkin, tuottaa aihioita ja valssata, ja rakentaa rauhassa uusi sulatto, testata ja ottaa se joustavasti käyttöön. Tässä on paljon hyviä puolia ja olen täysin vakuuttunut, että tämä on Raahelle paras ratkaisu, hän sanoo.
Johtoportaan suurin huoli liittyy henkilöstöön ja nimenomaan sen riittävyyteen. Ojala sanoo, että Raahessa pitäisi samaan aikaan ajaa nykyistä tehdasta, rakentaa viereen uutta tehdasta ja vielä kouluttaa ihmisiä ajamaan uusia sähkösulatusprosesseja.
– Miten me siitä selvitään, kun työvoimaa tarvitaan hirveän paljon? Se on kaikkein suurin haaste.
Raaheen kuitenkin yli miljardin euron investointi
Timo Myllykoski
Raahen terästehtaan uudistaminen ajoittuu 2030-luvulle. Raahen tehtaan vuoro on tulossa sen jälkeen, kun Luulajan uusi minimill-tehdas on saatu tuotantoon vuoden 2029 loppuun mennessä.
SSAB Europen kehitysjohtaja Kari Ojala sanoo uuden tehtaan rakentamisen Raaheen kestävän noin kolme vuotta. Enimmillään rakennustöissä arvioidaan olevan samanaikaisesti noin 1 500 henkilöä.
Uusi sähkösulatto rakennetaan nykyisen kilometrin mittaisen nauhavalssaamohallin yhteyteen. Valokaariuuneja sulattoon tulee ainakin kaksi. Valssaamon lisäksi nykyiset aihionkuumennusuunit jäävät edelleen käyttöön.
– Nyt jo ollaan tehty valssaamon osalta analyysiä, että miten sitä modernisoitaisiin niin, että se olisi iskussa 2040-luvulle asti, sanoo Ojala.
Koska kivihiilen käyttö loppuu, uudistuksessa Raahen tehtaalta poistuvat kaikki kivihiileen pohjautuvat prosessit.
– Pois jäävät vähintään puoli sulattoa, masuunit, koksaamo ja konvertterit vähintään sulatolta. Vielä on mietinnässä, voiko voimalaitosta hyödyntää jollakin tavalla jatkossa, Ojala kertoo.
Uuden tehtaan vaatimat 400 kilovoltin sähkölinjat on jo luvitettu ja ovat käytännössä rakentamista vaille valmiit. Myös ympäristölupa ja tarvittavat rakennusoikeudet tehtaan tontilla ovat kunnossa.
Koska tehtaan uudistaminen on ensi vuosikymmenen asia, tarvitsevat nykyiset masuunit vielä kerran välikorjauksen. Tehtaanjohtaja Jarkko Matkalan mukaan päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta kakkosmasuunin välikorjaus voisi ajoittua vuosille 2027–2028 ja ykkösmasuunin välikorjaus sen jälkeen.