Pääkaupunkiseudulla myydään tällä hetkellä lukuisia miljoona-asuntoja. Kiinteistömaailma Katajanokan yrittäjäkaksikko paljastaa, miten niiden välittäminen eroaa tavallisesta asuntokaupasta – ja millaisia niiden ostajat ovat.
Kiinteistömaailma Katajanokan yrittäjäkaksikko Erika Ylimutka ja Jukka-Matti Roth kertovat legendaarisessa Marmoripalatsissa, millaista on välittää Helsingin kantakaupungin arvokkaimpia koteja.Video: Eeva Valtokari / IS
Kaivopuiston arvokkaimmalla paikalla sijaitsee Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1918 valmistunut Marmoripalatsi – historiallinen rakennus, jossa on järjestetty juhlia ja tehty päätöksiä jo yli sadan vuoden ajan.
Sen hulppeassa salissa, lehtikullattujen tapettien ja alkuperäisten puupaneelien keskellä seisovat Kiinteistömaailma Katajanokan yrittäjäkaksikko Erika Ylimutka ja Jukka-Matti Roth. He kertovat, millaista on välittää Helsingin kantakaupungin arvokkaimpia koteja.
Arvoasunnot eivät vaihda omistajaa samalla tavalla kuin tavalliset perheasunnot, ja siksi niiden välittäjiltä vaaditaan erityistä osaamista, hienovaraisuutta ja verkostoja.
Kiinteistömaailma Katajanokan yrittäjäkaksikko Erika Ylimutka ja Jukka-Matti Roth kertovat, miten arvoasuntojen välittäminen eroaa tavallisesta asuntokaupasta. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Kuvassa Eliel Saarisen suunnitteleman Marmoripalatsin juhlasali. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Yksityiskohdilla ja tunnelmalla on arvoasuntojen kaupassa suuri merkitys.
– Yleensä ostajat eivät lähde liikkeelle tarpeesta, kuten lisähuoneesta tai -neliöistä, vaan enemmänkin elämäntyylin vuoksi. Kokonaisuus ratkaisee, Ylimutka sanoo.
Monet luksuskohteet myydään hiljaisesti tai ostotoimeksiantojen kautta, eivätkä ne koskaan päädy julkisiin myynti-ilmoituksiin. Hiljaisessa myynnissä sovitaan hinnasta ja tehdään esite kuten julkisessa myynnissä, mutta kohde ei näy portaaleissa. Ostotoimeksianto puolestaan tarkoittaa, että ostaja palkkaa välittäjän etsimään unelmakotia – usein kohdetta, joka ei muuten olisi myynnissä.
Arvoasuntojen kaupassa ratkaisevaa on välittäjän kontaktiverkosto ja asiakasrekisteri.
– Yhdistämme oikeat osapuolet ikään kuin matchmakingilla. Jos asiakas ei halua julkista myyntiä, ollaan täysin verkoston varassa, Ylimutka sanoo.
– Tunnemme kantakaupungissa monia myyjiä, jotka ovat valmiita myymään asuntonsa, jos tuodaan ostotoimeksiannolla ostaja. He eivät ole valmiita laittamaan kotiaan myyntiin itse, edes hiljaisesti.
Arvoasuntojen ostajakunta on yllättävän kirjava.
– Voi olla vanhojen rahasukujen edustajia, startup-yrittäjiä tai perinnön saaneita nuoria, jopa lukioikäisiä. Ostajaprofiilia ei kannata liikaa ennakoida, koska se yllättää aina, Roth sanoo.
Myytävien asuntojen tarjonta on kasvanut merkittävästi, mikä näkyy myös arvoasuntojen kaupassa: pääkaupunkiseudulla myydään tällä hetkellä lukuisia miljoona-asuntoja.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen kertoi syksyllä, että kalliiden arvoasuntojen hinnoista tingitään hyvin vähän edes vaikeassa markkinatilanteessa.
– Ostaja on yleensä valmis maksamaan lähes pyyntihinnan, jos asunto vastaa hänen tarpeitaan ja toiveitaan, Rantanen sanoi.
Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund puolestaan mainitsi, että yli miljoona euroa maksavien asuntojen lainoitusaste on yleensä melko matala. Yleensä kalliiden arvoasuntojen ostajilla on varallisuutta sijoitettuna eri instrumentteihin, ja sitä varallisuutta voidaan tarvittaessa realisoida.
– Monissa tapauksissa lainaa ei tarvita lainkaan. Koko kauppahinnan maksamiseksi pankin kanssa saatetaan tehdä väliaikaisia järjestelyjä, jos esimerkiksi edellinen oma asunto on vielä myymättä, Grönlund sanoi.
Myyntiajat arvoasunnoissa voivat olla todella pitkiä, ja kaikkein kalleimmat kohteet vaativat usein kuukausien neuvotteluja.
– Yhtä kauppaa hierottiin lähes vuoden, Ylimutka sanoo.
Marmoripalatsin kylpyläosasto on yleellinen. Sen jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Infrapunasaunan lisäksi kylpyläosastolla on tavallinen sauna, josta löytyy sekä puu- että sähkökiuas. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Ruukinpatruuna August Nilsson Keirkner ja hänen puolisonsa Lydia Keirkner rakennuttivat Marmoripalatsin arvovaltaiseksi kodiksi itselleen ja taiteelleen Kaivopuistoon vuonna 1918.
Rakennus toimi vuodesta 1947 alkaen valtion oikeuslaitosten käytössä yli 60 vuoden ajan. Marmoripalatsissa toimi tuolloin Helsingin hovioikeus ja työtuomioistuin.
Kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö HGR Property Partners osti Marmoripalatsin vuonna 2019 ja käynnisti rakennuksessa mittavan peruskorjauksen, joka valmistui vuonna 2024. Noin 30 miljoonaa euroa maksaneen remontin yhteydessä palatsi palautettiin entiseen loistoonsa. Remonttia valvoi Museovirasto.
Museovirasto valvoi Marmoripalatsin viime vuonna valmistunutta remonttia. Rakennuksessa on runsaasti yksityiskohtia. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Marmoripalatsi palvelee myös viiniharrastajia: kuvassa rakennuksen viinikellari. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Remontin yhteydessä alun perin yksityiskodiksi rakennettu palatsi jaettiin neljäksi asunnoksi, joiden yhteenlaskettu asuintila on yli 1 400 neliötä. Lisäksi kiinteistöön kuuluu kahdeksalle autolle louhittu talli ja lähes 300-neliöinen ullakkokerros, joka otettiin asuinkäyttöön.
Marmoripalatsin neljästä asunnosta on toistaiseksi myymättä kolme. Niistä pienimmän, 136-neliöisen huoneiston hintapyyntö on lähes 2,6 miljoonaa euroa.
Talon kaksi muuta asuntoa hiljaisessa myynnissä, eikä niiden hintatietoja ole tästä syystä julkisesti ilmoitettu.
Rothin ja Ylimutkan mukaan Marmoripalatsi on äärimmäisen harvinainen kokonaisuus, mikä näkyy selvästi ostajakäyttäytymisessä.
– Kiinnostuneita on ollut alusta alkaen, ja yhteydenottoja on tullut myös Suomen rajojen ulkopuolelta, yrittäjäkaksikko toteaa.