Sari Sarelius / TS
Laitilalainen Tero Hemmilä aloittaa vuodenvaihteessa MTK:n puheenjohtajana. Hän sanoo, että puheenjohtajavaalissa kyse oli valinnasta uusiutumisen ja säilyttämisen välillä. Uusiutumista on hänen myötään luvassa ainakin ruokamarkkinan tulonjakoon.
Hemmilä haluaa maatalouden sijaan käyttää sanaa ruoantuotanto ja metsätaloudesta sanaa puuntuotanto.
– On tärkeää ymmärtää tätä elinkeinoa numeroiden kautta. Elinkeinon neuvotteluasema ruokaketjussa on heikko, vaikka tuotamme niinkin tärkeää asiaa kuin ruoka.
Hän haluaa, että maatalouden elinkeinoihin kertyisi nykyistä enemmän pääomaa, jonka vähyys on hänen mukaansa uhka jatkuvuudelle.
– Paljon puhutaan maatalouden tuista, mutta täytyy muistaa, että kyse on ruoantuotannon tuesta, jotta ruoka olisi riittävän edullista ja sitä olisi saatavilla.
Pääomia ei lyhyellä tähtäyksellä voi kerryttää valtion budjetin kautta, joten sitä pitää saada markkinasta, Hemmilä huomauttaa.
– Minun puheenjohtajakaudellani markkinaedunvalvonta korostuu. Se ei tarkoita, että tukien edunvalvonta unohdetaan, hän lupaa.
Hän korostaa, että maatalous on yhä enemmän yrittäjyyttä, joten MTK:ssa pitää jatkossa olla enemmän elinkeinopoliittista ja yrittäjyyttä tukevaa otetta, jotta järjestö olisi merkityksellinen jatkaville ja kehittyville maatilayrittäjille.
Ruokaketjussa sen enempää tuottajat, elintarviketeollisuus kuin kauppakaan eivät ole Hemmilän mukaan tehneet mitään väärää, vaan syy on yhteiskunnassa, joka sallii nykyisen käytännön.
– Voimasuhteet ketjussa ovat kehittyneet niin, että hintaneuvotteluiden mukaan raha valuu pikku hiljaa ketjun toiseen päähän. Tämä pitää lainsäädännöllä raamittaa uudelleen.
Hemmilä korostaa, että kyse ei ole kuluttajahintojen noususta, vaan markkinassa pyörivä raha pitää jakaa uudelleen.
– Siinä on rahaa 25 miljardia euroa, josta maatalouteen menee 4,5 miljardia.
Tuottajien aseman pitää vahvistua, ja tätä Hemmilä aikoo puheenjohtajakaudellaan ajaa.
– Esimerkiksi siihen tapaan, millä ruoantuottajien tuotantoa ostetaan, voitaisiin puuttua. Nyt kaupalla on määräävä markkina-asema.
Hemmilän näkemyksen mukaan ruoantuottajien taloudellisen aseman vahvistuminen hyödyttää myös kuluttajaa, sillä se takaa jatkuvuuden ruoantuotannossa.
Hemmilä on itse työskennellyt elintarviketeollisuudessa HK Scanin toimitusjohtajana. Hänen käsityksensä mukaan maataloudesta raaka-aineet hankkiva teollisuus ponnistelee sen eteen, että maatalouden tuottavuus kasvaisi, ja sitä myöten tulisi turvattua jatkuvuutta.
– Eihän se mukava tilanne ole esimerkiksi jauhelihahuutokaupassa. Siellä on aika vähän pelimerkkejä.
Hemmilä toistaa moneen kertaan, että ruokaturvalla on henkisesti arvo, mutta se ei näy hinnassa. Hän tietää jo etukäteen, että kun ruokaketjun tulonjakoa aletaan hänen johdollaan neuvotella uusiksi, luvassa on vääntöä.
Hemmilän oma tila on ensisijaisesti metsätila, ja metsätalous on MTK:n toinen tärkeä edunvalvonnan kohde.
Hemmilästä tuntuu, että metsiä pidetään kansallisomaisuutena, vaikka kyse olisi yksityisomistuksesta. Hän näkee, että jos metsät ovat yhteiskunnalle tärkeitä, metsänomistajat ovat varmasti valmiit neuvottelemaan, kunhan korvauksesta sovitaan. Hemmilä viittaa erityisesti hiilinieluihin ja -päästöihin.
– Metsänomistajien metsät sitovat valtavat määrät hiiltä, mutta ne on otettu korvauksetta yhteiskunnan hyödyksi hiilitaselaskelmaan mukaan.
Kun puhutaan hiilinielujen romahtamisesta, Hemmilä näkee, että metsät kasvavat Suomessa yhä enemmän kuin niitä hakataan.
– Lisäksi metsien maaperä päästää enemmän hiiltä kuin aiemmin ilmaston lämpenemisen vuoksi. Se taas ei johdu hakkuista, vaan muun yhteiskunnan toiminnasta.
Hän huomauttaa, että kun halutaan pidentää hakkuuvälejä, puututaan yksityisen omaisuuden hyödyntämiseen. Ratkaisuna hän näkee, että metsänomistajille korvattaisiin, jos metsän antaisi kasvaa aiotun hakkuun sijasta 10–20 vuotta lisää.
Työ on vienyt Hemmilää usein pitkiksi ajoiksi pois kotoa. Vuoden alusta alkaen elämä rytmittyy arkeen Helsingissä ja viikonloppuihin Laitilassa. Noin 500 hehtaarin metsätilalleen hän suunnittelee metsästysmatkailua, mutta toimintaa pyörittämään palkataan ulkopuolinen tekijä.
Tero Hemmilä
58-vuotias.
Koulutus: agronomi.
Kotitilansa seitsemäs isäntä.
Perhe: vaimo ja kolme tytärtä.
Kielitaito: suomi (äidinkieli), englanti (erittäin sujuva) ja ruotsi (”sen kanssa pärjää”).
Harrastukset: metsästys, maanpuolustus, lukeminen.
Reservin kapteeni.