Pelle Miljoonalla on edelleen punk-asenne kunnossa ja pogoaminen jatkuu varmasti niin kauan kuin hänessä henki pihisee. Ville Laine
18 eri kokoonpanossa soittanut Pelle Miljoona on monen musiikkityylin legenda, toteaa Ville Laine kaikka-arviossaan.
Tänään 16:00
Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Tiili) saavutti alkuvuodesta seitsemänkymmenen vuoden merkkipaalun ja nyt loppuvuodesta Pelle Miljoona Band on kiertänyt Suomea tämän kunniaksi.
Pelle Miljoonaa voidaan pitää Suomi-punkin, ja Suomi-reggaenkin, kummisetänä. Pelle Miljoona 70 juhlakiertue päättyi tänään Tampereelle loppuunmyytyyn Tampere-talon Pieneen saliin, jossa kuultiin laaja kattaus hänen tuotannostaan.
Vaikka keski-ikä katsomossa oli varttunut, niin mukana oli ilahduttavan paljon myös nuoremman polven pogoajia. Joissain seurueissa vaikutti olevan kolme sukupolvea lapsesta vaariin ja siltä väliltä. Konsertin alkua odottaessa takaseinän valkokankaalla pyöri kuvaesitys Pelle Miljoonan eri kokoonpanoista. Jos en seonnut laskuissani, niin sain laskettu yhteensä 18 eri kokoonpanoa, viimeisimpinä Pelle Miljoona Band ja Pelle Miljoona & Pispala Punks sekä legendaarisimpana uran alkupäästä löytyvä Pelle Miljoona Oy.
Ennen konsertin alkua takaseinän valkokankaalla pyöri kuvia Pelle Miljoonan kaikista kokoonpanoista. Väliajalla pyöri puolestaan video, jossa hän muun muassa pyöri lapsuutensa maisemissa Haminassa. Ville Laine
Vaikka kaikilla meillä ikä näkyy jäsenissä, jaksaa Pelle Miljoona pogota vielä 70-vuotiaanakin. Ville Laine
Kahden puoliajan konsertin jakolinja oli selvä. Ensimmäinen puoliaika mentiin akustisissa folk-tunnelmissa, kun taas toiselle puoliajalle kytkettiin sähköt päälle punk- ja rock-räyhäämisen merkeissä. Musiikin lisäksi Pelle Miljoona on julkaissut myös kirjoja ja tunnetaan myös maailmanmatkaajana, erityisesti Intian Goan tultua hänelle tutuksi. Ensimmäinen puoliaika olikin samalla kuin konserttiversio tutusta lasten Matkalaulusta. Matkalle lähdettiin ensin Karjalaan, jonka jälkeen päädyttiin Pikkupoika ja pikitie sekä Kuka sä oot -kappaleiden jälkeen Gangesin rannoille Vaeltavien Saddhujen matkaan.
Pelle Miljoona kuuluu Suomirokin (sekä -punkin ja -reggaen) ehdottomiin legendoihin. Ville Laine
Välispiikeissä korostui hyväntuulisuus pientä vitsailuakaan unohtamatta. Ville Laine
Pelle Miljoona soitti laulamisen lisäksi konsertissa kitaraa ja huuliharppua. Rumpujakkaralle hän ei tällä kertaa kavunnut. Ville Laine
Pelle oli jo päättämässä kansanmusiikkipoljentoisen ja intialaisilla sävyillä höystetyn Vaeltavien Saddhujen matkaan, kun taustalaulajat Ella Tepponen ja Jenni Roslakka jatkoivat vielä kertosäkeen toistoa. Hölmistynyt juhlakalu tuumi ”Ai vieläkö?”, mutta pääsi nopeasti itsekin mukaan lauluun. Tämän jälkeen Pelle vitsaili ”…ja kolme tuntia myöhemmin” pyöräyttäen kertosäkeen käyntiin vielä kerran. Tämä kirvoitti lämpimät naurut ja aplodit yleisöltä. Monipuolista musiikillista antia sekä matkaa maapallon ympäri jatkoi Lentohiekkaa, joka toi seokseen mukaan lattarimeininkiä, jota korosti Harri Tynin espanjalaiskitara sekä Tepposen ja Roslakan rytmikkäät taputukset.
Matka jatkui seuraavaksi Afrikkaan Cecilian myötä sekä musiikillisesti itämaisten kaikujen sävyttämän Lennä haukkani Memed Turkin pysäkin kautta lopulta Etelä-Amerikkaan Katulaulajan ja Puerto Monttin merkeissä, Tynin siirtyessä soitinvalikoimassaan banjoon. Sitten Pelle kuuluttikin, että seuraisi väliaika, vitsaillen perään ”ja saa nähdä kumpi johtaa Ilves vai Tappara”. Seuranneen huutoäänestyksen jälkeen hän päätyi siihen, että kaikkein kovin on sitten kuitenkin Haminan Pallo-Kissat. Ilmoitus, että ”breikin jälkeen soitetaaan rock n’ roll -musiikkia, tuotti ilmoille raikuvat aplodit, sillä oletettavasti olisi tulossa ne suurelle yleisölle tunnetuimmat kappaleet. Ensimmäinen puolisko kuitenkin saatettiin ensin päätökseen Rakkaus on lämmin lies -kappaleella, jossa kuuluvana elementtinä oli Pellen ikoninen huuliharppu.
Mä vain pogoon jäi soimaan jatkuvana looppina päähäni poistuessani Tampereen yöhön.
Konsertin ensimmäinen puolisko kului akustisissa merkeissä maailmanmatkailun tiimellyksessä. Ville Laine
Kuten arvata saattaa, muuttui meno väliajan jälkeen astetta riehakkaammaksi. Puoliaika alkoi rauhallisesti liikkeelle lähteneellä Juokse villi lapsi -kappaleella, joka kiihtyessään puolivälissä täysille kierroksilleen sai yleisön taputtamaan tahtia kämmenpohjat turtana. Rock’n Roll Baby viimeistään sai hillityn konserttiyleisön lopullisesti hereille ja ainakin salin takaosassa antauduttiin tanssijalan vipatukselle. Myös Pellen tanssijalka oli kunnossa ja Nuoret sankarit -kappaleen jälkeen hän vitsailikin käyneensä Aira Samulinin tanssikoulua.
Kuten sanottua akustiset soittimet oli toiselle puoliajalle kannettu takaisin varastoon, ja Tyni oli vaihtanut banjot sun muut sähkökitaraan sekä Timo Hyle läskibasson sähköbassoon. Jusa Lampikarin rummut ja Jari Vähämäen koskettimet toki pysyivät ennallaan, joskin ote oli astetta rouheampi, kuten vaikkapa seuranneessa klassikossa Vapaus on suuri vankila.
Harri Tynin kitaransoittoa oli ilo seurata. Myös illan juhlakalu Pelle Miljoona vaikutti tyytyväiseltä. Ville Laine
Reggae-Pelleä kuultiin yllättävänkin vähän Tampere-talon illassa, mutta sentään Gabriel toimi hyvänä täsmäiskuna rentoihin reggaerytmeihin. Pelle oli myös kuluvana syksynä yksi Vain elämää -ohjelman tähtiartisteista, mutta ohjelmassa kuultuja Pellen versioita muiden kappaleista ei tänään esitetty. Ja miksi olisikaan, juhlistettiinhan tänään nimenomaan Pelle Miljoonan seitsemänkymppisiä ja materiaalia omasta takaa häneltä löytyisi useammankin konsertillisen verran.
Bändiesittely toteutettiin ennen Balladi Wanhasta Haminasta -kappaletta, onhan Pelle Miljoona Band kokonaisuudessaan kotoisin Haminasta. Pelle myös omisti kappaleen toiselle Haminalaiselle musiikkisuuruudelle Veikko Laville. Kappaleen nimestä olettaisi ehkä tulossa olevan rauhallisen balladin, mutta ilmoille kajahtikin enemmänkin puhdasverinen bluesrock-kappale, jota kuljetti eteenpäin Vähämäen kuulaat koskettimet, Tynin kujeileva kitara sekä raudanluja Hylen ja Lampikarin komppi, puhumattakaan tietenkin Pellen groovaavasta huuliharpusta. Aikaansaatu kertakaikkisen mahtava poljento jatkui Johnny Guitarin merkeissä vieläkin räjähtävällä tempolla paukkuvien rumpujen tahdissa, yleisön auttaessa taputtamalla mukana.
Loppuunmyyty sali taputti mukana niin käskystä kuin pyytämättäkin. Ville Laine
Ainakin salin takaosassa oli ilo ylimmillään. Ville Laine
Lavalla nähtiin myös toinen ehdoton punk-legenda Tumppi Varonen. Kepeästi nousee edelleen jalka hänelläkin eli pogoaminen jatkuu. Ville Laine
Pelkkää haminalaisverta ei lavalla nähty, vaan seuraavaksi Pelle kuulutti lavalle sielunveljekseen nimeämänsä helsinkiläisen Tumppi Varosen (oikealta nimeltään Tuomo Valokainen), punklegenda hänkin. Pelle poistui hetkeksi lavan taakse, Varosen saadessa näin valokeilan hetkiseksi yksin haltuunsa. Varonen lauloikin energisesti Pelle Miljoona Oyn kappaleen Älä äiti itke, saaden yleisönkin osallistumaan lopun oo-o-oo-oo -hoilotukseen. Voi sanoa, että yleisö otti myös Varosen lämpimästi vastaan.
Seuraavaan kappaleeseen Varonen otti mukaan akustisen kitaransa ja tietenkin joku vääräleuka huusi yleisöstä perinteisen ”soita Paranoid” -fraasin. Varonen ei tästä häkeltynyt, todeten ”Venaa hetki” ja soittaen kitarastaan Black Sabbathin Paranoidin tunnistettavaakin tunnistettavan alkuriffin laulaen vielä kappaletta pätkän suomeksi. Upeaa heittäytymistä lennossa ennen kuin polkaistiin käyntiin yksi tunnetuimmista Varosen laulamista kappaleista eli Lanka palaa. Yksi tunnetuimmista, sillä seuraavana oli vuorossa se tunnetuin eli Tahdon rakastella sinua, Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kappale vuodelta 1979. Loppukappaleeseen myös Pelle Miljoona palasi lavalle tunnelman kohotessa jopa riehakkaaksi. Tunnelmaltaan kappale olikin varmasti yksi illan parhaista.
Kaks vanhaa punkkaria Tumppi Varonen ja Pelle Miljoona. Ville Laine
Jenni Roslakka ja Ella Tepponen toivat laulullaan syvyyttä illan aikana kuultuihin kappaleisiin. Ville Laine
Pellen palattua lavalle oli vuorossa Pelleä ja Tumppia kuvaava Kaks vanhaa punkkaria, jonka alkuspiikissä kaksikko viihdytti yleisöä Andy McCoy -imitaatioilla. Tämän jälkeen olikin vuorossa varsinainen ikivihreäputki, kun vuoroon tulivat tiiviillä punk-poljennolla sekä Tepposen ja Roslakan taustakuorolla höystetty Mulla menee lujaa, vähintään yhtä menevä The Ramones -henkisillä ”Hey-Ho, Let’s go” huudoilla ryyditetty Olen kaunis sekä millä mittapuulla tahansa yksi Suomi-rokin ikonisimmista kappaleista Moottoritie on kuuma.
Setti päättyi kauniin hartaaseen Hyvää yötä maailma, omistettuna viime vuonna menehtyneelle Ari Taskiselle. Kappalehan on Taskisen säveltämä kuten lukuisat muutkin Pelle Miljoonan tunnetuimmista kappaleista. Tänään kappale päätettiin pätkään Elvis Presleyn Can’t Help Falling in Lovesta, oliko sitten osoitettuna Taskiselle tai illan yleisölle. Kokonaisuudessaan päätöskappale kruunaasi itselleni koko illan kauneudellaan ja tunteikkuudellaan.
Hattu päästä Ari Taskisen muistolle. Ville Laine
Vaikka kuvittelin, että koko konsertti olisi loppunut ilman encoreita Hyvää yötä maailmaan (koska, mitä voisi tulla sen jälkeen?), niin yleisö taputti kuitenkin Pellen yhtyeineen takaisin lavalle. Niinpä jatkettiin vielä erityisesti ensimmäiseltä puoliajalta tuttua maailmanmatkailua, vaikka toki toisellakin puoliajalla oli päädytty muun muassa Haminaan ja Helsingin Kallion kaduille. Lopuksi päädyttiin vielä kuubalaisiin rytmeihin Guantanameran voimin.
Pelle Miljoona Band vierailijoineen: Harri Tyni, Jusa Lampikari, Tumppi Varonen, Pelle Miljoona, Timo Hyle, Jenni Roslakka, Ella Tepponen ja Jari Vähämäki. Ville Laine
Ennen loppukumarruksia oli viimeisenä vuorossa Mä vain pogoon, Pellen ja taustalaulajien tanssiessa ympäri lavaa. Seitsemänkymppinen legenda jaksaa edelleen pogota ja tästä asenteesta voi jokainen ottaa oppia. Pogoamista on tulevana keväänä Tampereen seudulla tarjolla ainakin vappupäivänä G Livelabissa, jossa Pellen kanssa lavalla paikallisväriä eli Pispala Punks.
Mä vain pogoon jäi soimaan jatkuvana looppina päähäni poistuessani Tampereen yöhön. Mutta kuten sanottua, siitä voi ottaa oppia sillä ”Mut mä vain pogoon, pogoon, pogoon, pogoon, pogoon -kunnes kuolen”.
Pelle Miljoona 70 -juhlakiertue, Tampere-talon Pieni sali, lauantaina 20.12.2025