Kuva: Japanin 10-vuotisen valtionlainan tuottokehitys.
Japanin valtionlainojen tuottotaso nousi perjantaina korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 1999 sen jälkeen, kun Japanin keskuspankki kiristi rahapolitiikkaansa vastatakseen hintojen ja palkkojen nousuun.
Keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 0,75 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 1995. Samalla se viestitti olevansa valmis jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä, jos olosuhteet ovat suotuisat.
Koronnosto tehtiin yksimielisesti, ja se oli neljäs pääjohtaja Kazuo Uedan kaudella. Päätös jatkaa viime vuonna käynnistettyä rahapolitiikan niin sanottua normalisointia.
Lehdistötilaisuudessa Ueda totesi, että 0,75 prosentin korkotaso on yhä selvästi alle keskuspankin arvioiman niin sanotun neutraalin koron vaihteluvälin – eli tason, jolla rahapolitiikka ei kiihdytä eikä jarruta talouskasvua.
Koronnostoja saattaa olla tulossa useita, sillä Japanin keskuspankin arvion mukaan nimellinen neutraali korkotaso sijoittuu 1,00–2,50 prosentin vaihteluvälille.
”Arviomme Japanin neutraalista korosta sijoittuu melko laajalle vaihteluvälille. Täsmällisen arvion antaminen on vaikeaa. Haluamme tarkastella, miten talous ja hinnat reagoivat kuhunkin lyhyen koron muutokseen”, Ueda sanoi.
Perjantain koronnosto oli pitkälti odotettu sitä edeltäneen viestinnän ansiosta. Sen sijaan esimerkiksi heinäkuussa 2024 tehty, vähemmän ennakoitu koronnosto aiheutti voimakasta turbulenssia sijoitusmarkkinoilla.
BNP Paribasin Tokion-toimiston pääekonomisti Hiroshi Shiraishi sanoi, että Ueda oli aiemmin tässä kuussa nostanut markkinoiden odotuksia siitä, että hän saattaisi olla aiempaa täsmällisempi keskuspankin neutraalia korkoa koskevissa arvioissa.
”Lopulta hän ei kuitenkaan sanonut mitään erityisen uutta: hän ei halunnut kuulostaa liian haukkamaiselta ja suututtaa hallitusta eikä toisaalta liian kyyhkymäiseltä ja aiheuttaa jenin heikkenemistä. Markkinareaktio on täsmälleen odotetunlainen”, Shiraishi totesi.
Korkokokouksen päätökset näkyivät kuitenkin selvästi joukkolainamarkkinoilla. Japanin 10 vuoden valtionlainan tuotto nousi 0,05 prosenttiyksikköä ja ylitti kahden prosentin rajan nousten korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 1999. Perjantain päätteeksi 10-vuotisen valtionlainan tuotto oli noin 2,02 prosenttia.
Nimelliskorkojen nousu tarkoittaa samalla, että 10-vuotisen valtionlainan odotuspohjainen reaalikorko on kääntynyt lievästi positiiviseksi (+0,2 % = 2,0 % – 10 vuoden inflaatio-odotus 1,8 %).
Jeni heikkeni korkopäätöksen jälkeen
Japanin jeni heikkeni korkokokouksen jälkeen. Sunnuntaina yhdellä dollarilla sai noin 157,5 jeniä.
Russell Investmentsin Aasian ja Tyynenmeren alueen sijoitusjohtaja Andrew Pease kommentoi Financial Timesille jenin liikkeitä ”arvoituksellisiksi”, mutta arvioi niiden voivan heijastaa markkinoiden huolia Japanin julkisen talouden kehityksestä.
Peasen mukaan markkinat aliarvioivat Japanin keskuspankin mahdollisuudet kiristää rahapolitiikkaa ensi vuonna selvästi nykyistä aggressiivisemmin.
Mizuhon päästrategi Shoki Omori totesi, että markkinoilla koettiin jonkin verran pettymystä siihen, ettei Japanin keskuspankin lausunto ollut haukkamaisempi.
”Keskuspankki näyttää kuitenkin tällä kertaa hoitaneen tilanteen hyvin sujuvasti”, Omori sanoi.
Hänen mukaansa pysyttelemällä epämääräisenä neutraalin koron suhteen keskuspankki on onnistunut estämään markkinoita ennakoimasta liikaa tulevia koronnostoja.
”Nykyistä linjaa on siksi perusteltua kuvata niin, että toiminnassa ollaan haukkamaisia, mutta viestinnässä maltillisia”, Omori totesi.
Japanin keskuspankin lausunnossa todettiin, että työmarkkinatilanne Japanissa — jossa väestö vähenee — on edelleen kireä, ja että yritysten voittojen odotetaan pysyvän vahvoina tullipolitiikan vaikutuksista huolimatta.
Inflaatio selvästi yli tavoitetason
Keskuspankin mukaan yritykset tulevat erittäin todennäköisesti jatkamaan palkkojen nostamista ensi vuonna, ja hintojen odotetaan nousevan maltillisesti. Nämä olosuhteet oikeuttivat rahapolitiikan sopeuttamisen, keskuspankki totesi.
Samalla keskuspankki huomautti, että reaalikorkojen odotetaan pysyvän selvästi negatiivisina politiikkakoron muutoksen jälkeen, ja että kevyet rahoitusolosuhteet tukevat edelleen vahvasti taloudellista toimintaa.
Japanin inflaatio on ollut yli keskuspankin kahden prosentin tavoitetason jo yli kolmen vuoden ajan. Viimeisin lukema oli marraskuussa 2,9 prosenttia vuodessa. Inflaatiota ovat kiihdyttäneet jenin heikkous sekä Japanin riippuvuus ruoan ja energian tuonnista.