Joonas Lehtonen
Saksasta uhkaa tulla jälleen jarru Ukrainan tukemisessa, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Tänään klo 17:10
Friedrich Merz oli mukana Euroopan johtajien delegaatiossa Valkoisessa talossa maanantaina. ALL OVER PRESS
Tielle turvattuun huomiseen sodanjälkeisessä Ukrainassa on ilmestynyt ennestään tuttu töyssy: Saksa.
Valkoisen talon maanantaisen supertapaamisen keskeisin seuraus näyttää olevan, että Euroopassa keskustellaan nyt entistä konkreettisemmin sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan. Kyse olisi turvatakuujoukoista, jotka lähetettäisiin pelotteeksi Ukrainaan sen päästyä Venäjän kanssa sopuun tulitauosta tai rauhasta.
Turvatakuiden käytännön toteutus on vielä mysteeri, mutta päävastuussa niistä olisi Eurooppa. Donald Trumpin Yhdysvallat ottaisi jonkinlaisen koordinaattorin roolin, muttei antaisi sotilaitaan Ukrainaan.
Euroopan roolin huomioiden on silmiinpistävää, mitä maanosan väestöltään, taloudeltaan ja poliittiselta painoarvoltaan suurin maa tekee. Kuten niin monta kertaa ennenkin, Saksa on ajautunut turvatakuukysymyksessä sisäiseen riitelyyn ja epäselvään venkoiluun ulospäin.
Liittokansleri Friedrich Merzin vierailu Washingtonissa sai kummallisia sävyjä jo ennen kuin hän ehti Valkoisen talon ovelle. Saksan ulkoministeri Johann Wadephul – Merzin puoluetoveri – sanoi maanantaiaamuna julkaistussa haastattelussa, että maa tuskin pystyy lähettämään sotilaita Ukrainaan. Saksa on jo perustamassa 5 000 sotilaan prikaatia Liettuaan, Wadephul perusteli.
Ulkoministeri kiiruhti jälkeenpäin korjailemaan sanojaan, mutta maito oli jo maassa. Asiasta kysyttiin myös Merziltä, joka ei osannut sanoa juuta eikä jaata.
– On liian aikaista antaa lopullista vastausta, liittokansleri lausui.
Kiertelyssä on kaikuja Merzin edeltäjän, Olaf Scholzin kaudelta, jolloin Saksa vaiheili Ukraina-tuen suhteen jokaisessa mahdollisessa käänteessä. Ensin hidasteltiin Ukrainan aseistamisessa ylipäänsä, sitten Leopard 2 -panssarivaunujen lähettämisessä, sitten pitkän kantaman Taurus-ohjuksissa ja niin edelleen.
Tilanne on kiusallinen, koska Merz yrittää tehdä kaikin keinoin eroa edeltäjäänsä. Maanantaina Merz kutsui mahtipontisesti ”koko Eurooppaa” mukaan Ukrainan turvatakuisiin, ja jo aiemmin hän on julistanut tekevänsä Saksan asevoimista Euroopan vahvimmat.
Todellisuus on toisenlainen. Saksan oma armeija on rapakunnossa. Valtiontalous sakkaa. Joukkojen lähettämistä Ukrainaan vastustetaan Saksassa niin puoluekentän vasemmalla kuin oikealla laidalla, joista jälkimmäistä edustava AfD on noussut gallupeissa maan suurimmaksi puolueeksi. Merzin pitäisi saada hyväksyntä lähettämispäätökselle parlamentilta, joka ei aluksi hyväksynyt edes hänen omaa nimitystään.
Ukraina-kysymys on Saksalle edelleen hankala myös menneisyyden takia. Henkinen kynnys määrätä sotilaita samoille suunnille, joilla Hitlerin joukot hyökkäsivät toisessa maailmansodassa, on korkea.
Saksa tekee Ukrainan eteen jo paljon. Rahassa mitattuna se on Ukrainan tärkein tukija Euroopassa.
Vaikuttavaa johtajuutta Saksalta on kuitenkin turha odottaa, kuten turvatakuujupakka jälleen osoittaa.
Myöskään esimerkiksi Itä-Euroopan suurvallaksi tähyävä Puola tai rauhandiplomatiassa roolia ottava Suomi eivät ole ainakaan toistaiseksi luvanneet sotilaitaan Ukrainaan. Toisin kuin Saksalla, niillä on kuitenkin satojen kilometrien edestä Venäjän ja sille läheisen Valko-Venäjän vastaista rajaa puolustettavanaan.
Ranska ja Britannia ovat luvanneet osallistua Ukrainan turvatakuujoukkoihin. Uutistoimisto Bloombergin mukaan kaikkiaan noin 10 maata on sitoutunut samaan. Niin kutsutun halukkaiden koalition tavoite 50 000 sotilaasta Ukrainassa näyttää kuitenkin karkaavan kauas.
Varsinkin ilman suuren Saksan osallistumista se voi olla tekemätön paikka.
Ilman uskottavia turvatakuita uhkana on, että Venäjä päättää testata Ukrainan kestävyyttä uudemman kerran. Kyse on siis koko maan tulevaisuudesta ja turvallisuudesta.
Tällä kertaa Saksa ei voi jatkaa vaikeiluaan turhan kauan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi torstaina, että maa tarvitsee ymmärryksen ”turvatakuiden arkkitehtuurista” 7–10 päivässä.