Saatat lukea tätä juttua laitteelta, jonka valmistukseen on liittynyt kidutusta, murhia ja seksuaalista väkivaltaa.
Näin väittää yhdysvaltalainen etujärjestö, joka nosti hiljattain kanteen Iphoneja valmistavaa Applea vastaan.
Kanteen nostaneen Yhdysvalloissa toimivan etujärjestön International Rights Advocatesin (IRAdvocates) mukaan Applen laitteiden sisältämät mineraalit linkittävät Iphonet ja Apple Watchit mitä kamalimpiin ihmisoikeusrikoksiin.
Kanteen mukaan Applen markkinointi ja mainonta on harhaanjohtavaa ja luo kuluttajalle täysin valheellisen kuvan tuotteidensa vastuullisuudesta.
Ihmiset osoittivat mieltä Applen liikkeen edessä Berliinissä vuonna 2024. Mielenosoituksen tarkoituksena oli kiinnittää maailman huomio Kongossa tapahtuviin ihmisoikeus- ja ympäristörikoksiin. REUTERS
Kysymys päivittäin käyttämämme elektroniikan ja väkivallan yhteydestä ei ole uusi.
Ilmiöstä puhuttaessa viitataan usein nostetun kanteen keskiössä olevaan Kongon demokraattiseen tasavaltaan, jonka maaperä on pullollaan maailman himoitsemia mineraaleja.
Kongossa on maailman merkittävimmät koboltti- ja koltaaniesiintymät, jotka ovat kriittisiä päivittäin käyttämiemme älylaitteiden valmistuksessa.
Lisäksi Kongosta löytyviä mineraaleja tarvitaan sähköajoneuvojen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvien järjestelmien valmistuksessa.
Kongon arvokkaat luonnonvarat ovat kiinnittäneet myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huomion.
Kun Ruandan presidentti Paul Kagame ja Kongon presidentti Féliz Tshisekedi allekirjoittivat joulukuussa Trumpin välittämän rauhansopimuksen, Trump ilmoitti Yhdysvaltain allekirjoittaneen maiden kanssa sopimuksen, jonka myötä Yhdysvallat saa uusia mahdollisuuksia hyötyä alueen kriittisistä mineraaleista.
– Kaikki tulevat tekemään paljon rahaa, Trump ilakoi.
Ruandan, Yhdysvaltain ja Kongon presidentit joulukuussa Washingtonissa, jossa Ruanda ja Kongo allekirjoittivat Trumpin välittämän rauhansopimuksen. Ruanda tukee Kongon asevoimia vastaan taistelevaa aseellista ryhmittymää. AP
Vaikka Kongon rikkauksien voisi ajatella tuovan maan 113 miljoonalle asukkaalle vaurautta ja hyvinvointia, ne ovat sen sijaan lietsoneet yhtä maailman historian suurimmista tragedioista.
Itä-Kongoa jo lähes 30 vuotta repineessä konfliktissa aseelliset ryhmittymät kilpailevat kaivosalueista ja rahoittavat sodankäyntiään mineraaleista saatavilla tuotoilla.
Taisteluita paenneita siviilejä Itä-Kongossa tammikuussa. EPA / AOP
Vaikka EU on pyrkinyt estämään mineraalien tuonnin konfliktialueelta, yhdysvaltalaisjärjestön kanteen mukaan aseellisten ryhmien valtaamilta kaivoksilta salakuljetetaan mineraaleja Kongon naapurimaahan Ruandaan, josta ne päätyvät globaaleihin toimitusketjuihin.
Samankaltaiseen johtopäätökseen ovat päätyneet myös YK:n asiantuntijat, joiden mukaan Kongosta salakuljetetut mineraalit sekoitetaan Ruandassa paikalliseen tuotantoon.
Näin aseellisten ryhmittymien hallussa olevilta kaivoksilta päätyy yhdysvaltalaiskanteen mukaan mineraaleja myös Applen laitteisiin.
Tätä kautta omistamamme laitteet linkittyvät konfliktiin, joka on aiheuttanut alueen siviileille valtavaa kärsimystä.
Pitkittyneen konfliktin aikana yli kuusi miljoonaa ihmistä on menettänyt henkensä. Pelkästään tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana taistelut tappoivat tuhansia ja pakottivat sadat tuhannet ihmiset pakenemaan kodeistaan.
Nainen suree pommi-iskussa kuollutta lastaan Itä-Kongossa sijaitsevassa Bukavun kaupungissa, jonka Ruandan tukema M23-ryhmittymä miehitti helmikuussa. EPA / AOP
Väkivallan kierre on synnyttänyt alueelle humanitaarisen kriisin. Maailman ruokaohjelma kertoi marraskuussa, että noin 3,2 miljoonan ihmisen ravinnonsaanti on hälyttävän puutteellista väkivallan runtelemassa Itä-Kongossa.
Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyy konfliktissa aivan erityinen, karmaiseva piirre.
Aseelliset ryhmittymät käyttävät seksuaalista väkivaltaa systemaattisesti sodankäynnin välineenä, jolla pyritään lietsomaan pelkoa ja pakottamaan siviiliväestö pakenemaan.
Seksuaalisen väkivallan avulla ryhmittymät pyrkivät terrorisoimaan paikallista siviiliväestöä, jotta ne voivat ottaa haltuunsa ja riistää Itä-Kongon arvokkaita mineraaleja.
Jalkansa Itä-Kongon konfliktissa menettänyt isä istuu nukkuvan tyttärensä vieressä Gomassa. EPA / AOP
YK totesi syyskuussa Kongon asevoimien sotilaiden sekä Itä-Kongossa toimivan Ruandan tukeman aseellisen ryhmittymän syyllistyneen joukkoraiskauksiin, kiduttamiseen, murhiin sekä muihin ”järkyttäviin” hirmutekoihin väitetysti toiseen ryhmittymään kuuluvia siviilejä vastaan.
Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2018 saanut kongolainen lääkäri Dennis Mukwege alleviivasi viime vuonna julkaistussa dokumentissa tämän äärimmäisen kärsimyksen yhteyttä meihin, jotka olemme kaukana Kongossa tapahtuvista kauheuksista:
– Meidän jokaisen omistamat älypuhelimet sisältävät mineraaleja, joita riistetään raiskaamalla ja teurastamalla ihmisiä Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Vuoden 2018 rauhannobelisti Denis Mukwege on omistanut elämänsä Kongossa seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden naisten auttamiseksi. AP
Applea vastaan nostettu kanne ei ole ensimmäinen laatuaan.
IRAdvocates on syyttänyt Applea jo aiemmin lapsityövoiman käytöstä kongolaisilla kobolttikaivoksilla, joista peräisin olevia mineraaleja teknologiajätti on kanteen mukaan käyttänyt tuotannossaan.
Järjestö nosti kaivoksilla kuolleiden lasten perheiden puolesta kanteen myös Teslaa, Microsoftia, Googlen omistavaa Alphabetia sekä teknologiayritys Dell technologiesia vastaan vuonna 2019. Yhdysvaltalainen tuomioistuin kuitenkin hylkäsi jutun.
Myös autovalmistaja Teslaa on syytetty sen käytettyä väitetysti lapsityövoimaa kongolaisilla kobolttikaivoksilla. Yhdysvaltalainen tuomioistuin hylkäsi syytteen. ZumaWire / MVPHOTOS
Myös ranskalainen syyttäjä hylkäsi joulukuussa Kongon nostaman konfliktimineraaleihin liittyvän kanteen Applen tytäryhtiötä vastaan. Syyttäjä perusteli hylkäämispäätöstä puutteellisella todistusaineistolla.
Vastaava kanne on nostettu myös Belgiassa.
Apple on ehtinyt leimata tuoreet väitteet ”perättöminä”.
Applen edustajan mukaan yritys ohjeisti toimittajiaan lopettamaan koboltin hankkimisen Kongosta ja Ruandasta sen jälkeen, kun konflikti eskaloitui vuonna 2024.
Tämän vuoden aikana sadat tuhannet kongolaiset ovat paenneet kodeistaan. EPA / AOP
Yrityksen edustajan mukaan 99 prosenttia Applen akuissa käytetystä koboltista on kierrätetty, mikä alleviivaa yrityksen pyrkimystä irtautua louhituista mineraaleista.
Yhdysvaltalaisen etujärjestön kanteen mukaan Applen käyttämä laskentamenetelmä mahdollistaa kuitenkin kierrätetyn mineraalin sekoittamisen konfliktialueilta peräisin oleviin mineraaleihin.
BBC:n pitkäaikainen Afrikka-toimittaja Fergal Keane summasi taannoin hyvin Kongon väkivaltaista historiaa:
– Kongolaisten kärsimys ei ole asioiden luontainen tila, vaan ihmisen aiheuttamaa. Ja siinä piilee Kongon traagisuus.
Tuore kanne saa ainakin vastuullisuudesta välittävän kuluttajan pohtimaan suomalaisen kuluttajan osuutta ja vastuuta tässä tragediassa.