- Yhdysvaltojen ja Venezuelan välit ovat kiristyneet entisestään. Yhdysvallat on takavarikoinut öljyaluksia ja uhkaa maata sotilaallisesti.
- Venezuela on saanut tukea Iranilta, joka on luvannut apua Yhdysvaltojen painostusta vastaan.
- Helsingin yliopiston professori Teivo Teivaisen mukaan Iranin sotilaallinen apu on kuitenkin epätodennäköistä, koska Iran pelkää konfliktia Yhdysvaltojen kanssa.
- Teivaisen mukaan Trump välttelee hyökkäystä, sillä yhdysvaltalaisten sotilaiden kuolemat olisivat hänelle paha sisäpoliittinen ongelma.
Venezuelan loppuvuosi on ollut jännitteinen.
Lauantaina Yhdysvallat otti haltuun venezuelalaista öljyä kuljettaneen tankkerin.
Sunnuntaina uutistoimisto Reuters kertoi, että Yhdysvaltojen rannikkovartiosto ajoi takaa ja suunnitteli valtaavansa toisenkin aluksen Venezuelan rannikon edustalla, kansainvälisillä vesillä. Tämä olisi jo kolmas kerta vajaan kahden viikon aikana, kun Yhdysvallat valtaisi tankkerin alueella.
Lisäksi Yhdysvaltain armeija on viime kuukausina tuhonnut pommittamalla 29 venezuelalaista alusta, joiden on väitetty kuljettaneen huumeita. Pommituksissa on kuollut 104 ihmistä. Tämän lisäksi Yhdysvaltain presidentti Trump on toistuvasti uhannut Venezuelaa maahyökkäyksellä.
Yhdysvallat on nimennyt alusten pommittamisen syyksi sen, että ne salakujettavat huumeita, kuten fentanyyliä Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat ei ole esittänyt todisteita väitetystä salakuljettamisesta. Asiantuntijat ovat todenneet, että valtaosa fentanyylistä tuotetaan Meksikossa, ei Venezuelassa.
Tiistaina Trump määräsi saarron pakotteiden alaisille öljytankkereille, jotka matkaavat Venezuelaan tai lähtevät sieltä.
Valkoisen talon kansliapäällikkö Susie Wiles vihjasi yhdysvaltalaismedia Vanity Fairin haastattelussa, että Yhdysvaltojen tavoite hyökkäysten takana on painostaa Venezuelan presidentti Nicolás Maduro pois vallasta.
Iranista tukea
Venezuelan saama tuki esimerkiksi muilta Latinalaisen Amerikan mailta on ollut laihaa, mutta rinnalla on seissyt pitkäaikainen liittolainen Lähi-idästä: Iran.
Lauantaina Venezuelan ulkoministeri Yvan Gil Pinto kertoi Telegram-julkaisussaan saaneensa puhelun Iranin ulkoministeri Abbas Araghchilta. Gilin mukaan ministerit arvioivat puhelussa ”Yhdysvaltojen uhkauksia ja merirosvoutta sekä venezuelalaista öljyä kuljettavien laivojen ryöstöjä”, Gil sanoo.
Avaa kuvien katselu
Iranilaiset osoittivat mieltään Teheranissa Yhdysvaltain yöllä tekemiä ilmaiskuja vastaan 22. kesäkuuta. Kuva: Fatemeh Bahrami / AOP
Hänen mukaansa Venezuela sai Iranilta ”täyden solidaarisuuden” osoituksen. Iran myös tarjosi yhteistyötä ”kaikilla aloilla” Yhdysvaltojen ”sotilaallisin keinoin lietsoman kansainvälisen terrorismin” torjumiseksi. Gil sanoo Yhdysvaltojen rikkovan toimillaan kansainvälistä oikeutta.
Onko tämä vain retoriikkaa vai onko Iran todella tulossa sotilaallisesti Venezuelan tueksi? Onko Karibialla puhkeamassa usean maan välinen sotilaallinen konflikti?
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan ainakaan Iranin sotilaallisen sekaantumisen muodossa ei ole.
– Iranilla ei ole resursseja eikä halukkuutta ryhtyä suoraan sotilaalliseen konfrontaatioon Yhdysvaltojen kanssa, Teivainen sanoo.
Teivaisen mukaan syitä tähän on useita. Venezuela on kaukana Iranista. Se ei myöskään ole olennaisen tärkeä kumppani Iranille: Iranilla ei ole uskonnollisia tai ideologisia syitä eikä myöskään muita kumppaneita, joiden vuoksi Venezuela olisi tärkeä.
Katso, miksi Iran ei Teivaisen mielestä lähde tukemaan Venezuelaa sotilaallisesti Yhdysvaltoja vastaan ja mitä muuta yhteistyötä maat voivat harjoittaa:
Tärkein syy pidättäytyä sotilaallisesta konfrontaatiosta Yhdysvaltojen kanssa liittyy pelkoon.
– Yhdysvaltojen osoittama kyky iskeä Iraniin ja iskun todennäköisyys toimivat pelotteena, Teivainen sanoo.
Yhdysvallat iski kesäkuussa kolmeen Iranin ydinlaitokseen osana Israelin ja Iranin välistä sotaa.
Teivaisen mukaan Iranin lausunnot eivät kuitenkaan jää välttämättä sanahelinäksi.
– Tuki voi olla diplomaattista tukea YK:ssa tai pakotteiden kiertämisen tekniikoiden jakamista. Myös iranilaista aseteknologiaa saattaa tulla Venezuelaan, Teivainen arvioi.
Vaikuttavatko taustalla etupiirikeskustelut?
Teivaisen mukaan Iranin halukkuus tukea Venezuelaa voisi muuttua, jos Kiina tai Venäjä päättäisi alkaa jämerämmin tukea Venezuelaa Yhdysvaltoja vastaan. Siitä ei näy merkkejä.
– Emme tiedä, minkälaisia takahuonekeskusteluja Yhdysvallat on käynyt Venäjän ja Kiinan kanssa jonkinlaisesta etupiiridiilistä. Sellaiseen voi kuulua, että jos Yhdysvallat aloittaa toimet Venezuelassa, Kiina tai Venäjä ei juuri puutu asiaan.
Avaa kuvien katselu
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Kuva: Tiina Jutila / Yle
Teivainen pitää mahdollisena, että tällaisen sopimuksen vastineena voisi olla sopimuksia Yhdysvaltojen reagoinnista Venäjän toimintaan Ukrainassa tai Kiinan toimintaan Taiwanissa.
– Ukrainan rauhanneuvottelut voivat hillitä Venäjän haluja asettua Venezuelan tueksi Yhdysvaltojen hyökkäystä vastaan, Teivainen sanoo.
– Kiina ja Venäjä tulevat suhtautumaan varoen, jos Yhdysvaltojen ja Venezuelan välinen konflikti äityy aseelliseksi kahakaksi. Niillä ei ole kannustimia tukea Venezuelaa suoraan aseellisesti.
Trumpin halunnee välttää yhdysvaltalaissotilaiden kuolemat
Trump on uhannut Venezuelaa maahyökkäyksellä kuukausien ajan. Syyskuun puolivälin jälkeen hän on toistanut uhkauksensa ainakin 17 kertaa, laski yhdysvaltalaismedia CNN.
Yhdysvallat on sijoittanut Karibialle 15 000 sotilasta sekä useita lentotukialuksia, ohjushävittäjiä ja maihinnousualuksia. Yhdysvaltojen sotilaallinen ylivoima Venezuelan nähden on Teivaisen mukaan kiistaton.
Syy siihen, miksi Trump ei ole toteuttanut uhkaustaan, löytyy Trumpin vaalilupauksesta olla sotkematta Yhdysvaltoja kansainvälisiin sotiin.
– (Venezuelan presidentti) Nicolás Maduro koettaa viestiä, että jos Yhdysvallat hyökkäsi, venezuelalaiset tappavat yhdysvaltalaisia sotilaita, jotka ovat Venezuelan maaperällä. Eikä pelkästään perinteisen sodankäynnin keinoin, vaan myös sissisodan tyyppisten taktiikoiden avulla, Teivainen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro Kuva: Marcos Salgado / AOP
Yhdysvaltalaisten sotilaiden kuolemat olisivat sisäpoliittinen ongelma Donald Trumpille ja osalle hänen ydinkannattajajiaan.
Toisaalta tässä vaiheessa myös maahyökkäyksen tekemättä jättäminen tekee kolhun Trumpin imagoon, arvioi Teivainen.
Uhkauksia lateleva ja harvempia niistä toteuttava Trump on saanut Yhdysvalloissa liikanimen ”taco”. Se tulee alkukirjaimista englannin kielen sanoista Trump always chickens out – Trump jänistää aina.
– Trumpia ei houkuttele ajatus siitä, että näin monen uhkailun jälkeen hän ei tee mitään ja häntä päästään taas pilkkaamaan. Sekin syö miestä, Teivainen arvioi.
Katso videolta, kuinka Yhdysvallat otti haltuun venezuelalaista öljyä kuljettaneen tankkerin lauantaina:
Korjattu 21.12.2025 kello 22.21: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Yhdysvallat ei suunnuntaina vallannut tankkeria, vaan ajoi sitä takaa ja suunnitteli valtausta.