Kreikka yrittää pelastaa turistilaumojen ahdistaman munkkihylkeen perustamalla sille uusia suojelualueita.
Välimeren munkkihylje on yksi maailman harvinaisimmista merinisäkkäistä. Niitä on jäljellä noin tuhat. Noin puolet niistä elää Kreikassa.
Munkkihylkeitä on metsästetty Välimerellä esihistoriallisista ajoista lähtien turkin, lihan ja rasvan vuoksi.
Nyt niitä ei enää jahdata, mutta lajin heiveröistä kantaa nakertavat uudet uhat, kuten kalastusverkot, ravinnon väheneminen, saastuminen ja elinympäristöjen kaventuminen.
Tuorein uhka on suojelijoiden mukaan Kreikan nopeasti laajeneva merimatkailu, kirjoittaa brittilehti The Guardian.
Sääntelemätön veneilyturismi vaikuttaa kielteisesti nisäkkääseen, joka on herkkä ihmisen aiheuttamille häiriölle.
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Kuvan hylje on Kreikasta./All Over Press
Lue myös: Pienen saaren maskotiksi noussut uhanalainen munkkihylje keihästettiin kuoliaaksi KreikassaIhmiset säikyttävät poikasia
Munkkihylkeet kokoontuivat ennen yleisesti rannoille, mutta siirtyivät luoliin ihmisiä karkuun.
Luolat eivät kuitenkaan ole ihanteellisia poikasten kasvatuspaikkoja, koska voimakkaat aallot voivat paiskata niitä kallioihin, hukuttaa tai viedä merelle.
Luolat eivät ole enää muutenkaan varmoja piilopaikkoja, koska ennen syrjäiset rannat ovat nyt kaikkien vuokraveneillä ja yksityisillä jahdeilla liikkuvien ihmisten ulottuvissa.
Munkkihyljenaaraat lähtevät kalaan viikko synnytyksen jälkeen ja jättävät poikaset yksin tunneiksi. Jos joku menee luolaan juuri tuolloin, poikanen voi panikoida ja hylätä paikan – eikä emo todennäköisesti löydä sitä.
Kreikka perustaa suojelualueita
Kreikka on vastannut ongelmaan perustamalla uusia merensuojelualueita, joihin on ihmiseltä pääsy kielletty.
Yksi sellainen on Formiculan saaren ympärillä Ionianmerellä.
Pääministeri Kyriakos Mitsotakis vahvisti lokakuussa kahden uuden laajan suojeluvyöhykkeen perustamisen.
Maan päättäjät toivovat, että suojelualueet pitävät päiväretkeilijät loitolla ja uhanalaiset vesiotukset pääsevät palaamaan omille asuinpaikoilleen saaristojen lähistölle.
Suojelijat kuitenkin varoittavat siitä, että ilman riittävää valvontaa ja resursseja suojelualueet voivat jäädä ”paperipuistoiksi”.
– Jos emme pysty suojelemaan yhtä maailman uhanalaisimmista merinisäkkäistä, on vaikea uskoa, että voimme suojella mitään muutakaan merissämme, meribiologi Joan Gonzalvo kommentoi Guardianin mukaan.
Munkkihylje on etäistä sukua suomalaiselle saimaannorpalle. Saimaannorppa on tosin sitäkin vielä harvinaisempi.
Suomessa niitä elää tällä hetkellä reilut 500. Kanta on hitaasti kasvanut suojelun ansiosta.
Munkkihylje pähkinänkuoressaan
Välimeren munkkihylje (Monachus monachus) on erittäin uhanalainen hyljelaji, joka elää Välimerellä ja Atlantin koillisrannikolla.
Jopa 30-vuotiaaksi elävä hylje on yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä.
Se on noin 2,5–3-metrinen ja voi painaa jopa 300 kiloa.
Se on tunnettu myös antiikin Kreikan mytologiasta.
Munkkihyljepopulaatio on laskenut dramaattisesti metsästyksen, elinympäristöjen tuhoutumisen ja ihmisen häirinnän takia.
Munkkihylje ja saimaannorppa (Pusa saimensis) ovat etäistä sukua toisilleen.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: The Guardian