Pääkirjoitus|Uudet laskelmat osoittavat Suomen metsien olevan hiilinielu, mikä on hyvä uutinen. Päivittyneiden laskelmien seurauksena Suomen on kuitenkin aiempaa vaikeampi saavuttaa EU:n maankäyttösektorin päästövähennystavoite vuodelle 2030.
Ilmastonmuutoksen seuraukset ympäri maailmaa käyvät yhä selvemmiksi ja tuhoisammiksi, mutta ne jäävät päättäjien ja yleisön mielissä muiden murheiden alle. Se näkyy suoraan ilmastopolitiikassa.
Ilmastonmuutoksen vastainen rintama horjui pahasti YK:n ilmastokokouksessa Brasiliassa marraskuussa. Myös EU:ssa kunnianhimo laski. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on jarruttanut Suomen omia päästövähennystoimia.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sen seurauksiin sopeutumisessa ovat vastakkain pitkän aikavälin välttämättömyys ja lyhyen aikavälin talousvaikutukset. Hallituksen politiikassa painaa lyhyt aikaväli.
Hallitus sai tänä vuonna puristettua kasaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Hallitus pitää sentään paperilla kiinni Suomen kansallisesta hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035. Lisäksi Suomea sitovat EU:n tavoitteet. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi vain ovat riittämättömiä, vaikka Suomella on valtavia vahvuuksia puhtaan energian saatavuudesta teknologiaosaamiseen.
EU-maat saivat viime tipassa ennen YK:n ilmastokokousta sovittua EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2040. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Ensin olisi kuitenkin päästävä vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen. Suomelle se tekee tiukkaa.
EU-komissio ei ole nyt kummoinen jäsenmaiden patistaja. Se antoi esimerkiksi juuri jatkoaikaa bensa- ja dieselautoille.
Suomella on kaksi erillistä mutta toisiinsa linkittyvää ilmastotavoitetta, oma ja EU:n. Tavoitteet kirittävät toisiaan, mutta eroavat laskentatavoiltaan.
Suomen oma nettonollatavoite vuodelle 2035 on absoluuttinen. Päästöt on kompensoitava, ja siihen on keinoja. Metsien hiilinieluja voidaan vahvistaa lisäämällä metsäpinta-alaa ja parantamalla metsien kasvua. Hiilettömään yhteiskuntaan kuuluvat myös päästötön liikenne ja rakentaminen sekä hiilidioksidin talteenotto.
EU:n tavoitteet toimivat eri logiikalla, sillä päästövähennysten laskentamalli on dynaaminen. Maali siirtyy, jos laskelmat vaikkapa metsien hiilinielun suuruudesta muuttuvat. Nyt niin on käynyt.
Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi viime viikolla, että Suomen metsät ovat sittenkin hiilinielu eivätkä päästölähde. Suomen metsät sitovat vuosittain noin neljä megatonnia enemmän hiilidioksidia kuin aiemmin arvioitiin.
Uutinen on hyvä. Metsien hiilinielu on silti yhä heikko, ja metsät voivat kääntyä päästölähteeksi.
Keinoja toki on, muttei niinkään poliittista halua.
Päivittyneet Luken maankäyttösektorin laskelmat tuovat mukanaan myös sen, että EU:n tavoite Suomen maankäyttösektorin päästövähennyksille vuodelle 2030 muuttuu aiempaa haastavammaksi saavuttaa, arvioi Suomen ilmastopaneelin johtaja Jyri Seppälä. Näin on siksi, että laskentamallin muutos vaikuttaa taannehtivasti historialliseen dataan. Se osoittaa Suomen hiilinielun olleen vuosina 2016–2018 aiemmin arvioitua suurempi, mikä kasvattaa EU:n Suomelta vaatimaa hiilinielun tasoa maankäyttösektorilla vuonna 2030.
Jotta Suomi pääsee EU:n päästövähennystavoitteisiin, on tehtävä vielä enemmän päästövähennystoimia. Keinoja toki on, muttei niinkään poliittista halua. Toimien hinta arveluttaa nyt myös yrityksiä.
Vaikka ilmastostrategiassa ei voi nojata yksittäisiin suurhankkeisiin, Nesteen tuore ilmoitus ilmastotavoitteiden löysäämisestä on takaisku. Yhtiö ei pysty muuttamaan Kilpilahden öljynjalostamoaan uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastokriisiin vastaaminen vaatii päättäjiltä uudenlaista ajattelua Suomen tulevaisuudesta.
EU:n tavoitteisiin pääsy vahvistaa Suomen kykyä kestää ympäristö- ja ilmastokriisin mukanaan tuomat häiriöt ja seuraukset. EU-tavoitteen saavuttaminen vaikeutui, mutta jos siihen päästään, ollaan jo varsin lähellä tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.