HELSINKI–TURKU Ykköstie sylkee vettä ja kuraa. Tunnelma on kaukana joulupostikorttien valkeudesta.
Ville Vierjoki pysähtyy Halikon St1:lle ja ostaa kahvin. Koira odottelee lääkärireissua vanhan bensa-Volvon takapenkillä. Kiinnostaisiko sähköauto Vierjokea?
– Ympäristöarvot on mulle tärkeitä ja se on tulevaisuutta, mutta ei se ainakaan vielä palvele minua, Vierjoki sanoo, istuu konepellille ja hörppää kahvia.
Hän on urakoitsija, ja sähköpakettiautot eivät vielä vakuuta. Konepuolella Vierjoki hankkii sähkökoneita sitä mukaa kun kalusto vaihtuu: pienkoneita on jo, pyöräkuormaaja vaihtuu seuraavaksi ja lisää tulee.
– Sähkö säästää luontoa, on kilpailuvaltti ja pienentää huoltokustannuksia.
Avaa kuvien katselu
Salolainen Ville Vierjoki ei ole sähköautoilija, ainakaan vielä. Kuva: Markku Rantala / YleMitä bensakuskit Ville Vierjoki ja kuvan Riitta Luukka pohtivat sähköautoista? Kysyimme huoltoasemalla Salon Halikossa.
Maailma muuttuu, Vierjoki sanoo.
– Ennakkoluulot on isoja. Ajatellaan, että sähköautot on sähkömankeleita ja ettei niistä ole mihinkään. Mäkin olin aiemmin sitä mieltä, Vierjoki sanoo ja istuutuu Volvoonsa.
On aika viedä koira hoitoon.
Sähköautojen tahti on rikkonut kaikki odotukset
Vierjoki on erinomainen esimerkki siitä, millainen muutos parhaillaan on menossa.
Sähkö tulee vauhdilla liikenteeseen, ja ensi vuonna on tulossa mullistus.
– Näyttää siltä, että ensi vuoden loppuun mennessä sähkö ohittaa bensan ensirekisteröinneissä, povaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Tapaamme Kallion aamuhämärissä Professorintien sillalla Länsi-Helsingissä.
Alla pauhaavat Ykköstien alkumetrit ja nimenomaan pauhaavat, sillä liikennekäytössä olevien henkilöautojen järjestys on tämä: bensiiniautot (1,8 miljoonaa), dieselautot (yli 600 000), ladattavat hybridit (160 000) ja vasta sitten täyssähköautot (120 000).
Mutta sähköautot yleistyvät nyt paljon nopeammin kuin juuri kukaan odotti.
Kuusi vuotta sitten autoala julkisti ennusteen autokannan kehityksestä. Tältä se näytti ja näin kehitys on mennyt oikeasti:
Jo pari vuotta ennusteen tekemisen jälkeen nähtiin, että sen voi heittää romukoppaan.
Ennustetta oli tuolloin tekemässä Keskuskauppakamarin johtavana liikenneasiantuntijana nykyään toimiva Hanna Kalenoja, joka kertoo että ennuste pohjautui markkinaodotuksiin.
– Emme tienneet, miten paljon korona, sota ja EU:n ilmastolainsäädäntö muuttaisivat tilannetta, Kalenoja sanoo.
EU:ssa sovittiin sitovat päästörajat, ja valmistajien suunta alkoi muuttua. Sähköautoja tuli markkinoille ja nyt Suomessakin voi valita jo paristasadasta mallista, Tero Kallio laskee.
Lopullinen läpimurto alkoi, kun bensan litrahinta nousi Venäjän aloittaman sodan vuoksi enimmillään 2,5 euroon. Suomessa sähkö oli verraten halpaa, ja latausasemia rakennettiin ripeästi. Vuosina 2021–2023 sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä ponkaisi 10,3 prosentista 33,8 prosenttiin.
– Ennusteen jälkeen on tapahtunut tosi paljon, Kallio sanoo Ykköstien loputtoman autovirran huminan yli.
Sähköautot ovat valopilkku autoalalle, joka rämpii samanlaisessa vellissä kuin autot joulukuisella Ykköstiellä.
Ihmiset lykkäävät kaikkia isoja hankintoja. Myös autokauppa on lähes syväjäässä.
Huippuvuosina ensirekisteröitiin yli 150 000 autoa vuodessa, viime vuonna 74 000. Sen piti olla aallonpohja, mutta mitä vielä: tänä vuonna jäädään noin 72 000 autoon.
– On geopoliittisia uhkia, ja talouskasvun käynnistyminen on kestänyt, Kallio pohtii.
Toisin on vaikkapa Tanskassa. Siellä rekisteröidään tänä vuonna arviolta 180 000 uutta henkilöautoa, ja kotitalouksien hankkimista autoista yli kaksi kolmasosaa on sähköautoja. Tanskalaisilla on lompakko kunnossa, Kallio kuittaa.
Miltä ajaminen maistuu? Kysyimme sähköauton omistajilta huoltoasemilla Lohjalla ja Salossa.
Mutta sähköauto on valttia Suomessakin, ja erityisesti työsuhdeautona. Silloin ei tarvitse pohtia jälleenmyyntiarvoa, vaan voi antaa huoletta palaa.
Tänä vuonna jo 54 prosenttia uusista työsuhdeautoista on ollut täyssähköautoja.
Yksityistalouksia taas kiinnostavat käytetyt sähköautot, ja niidenkin markkina muuttuu vauhdilla. Tarjontaa on eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten, mikä tarkoittaa myös laveampaa hintahaitaria.
Käytettyjen autojen maahantuonti on tänä vuonna kääntynyt sähköön, kun aiemmin Suomi oli Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta tuotujen dieselien luvattu maa.
Mutta tekeekö bensiini vielä comebackin?
Siitä puhutaan. Bensiinin hinta on pysynyt halpana, mikä johtuu öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Hallituskin on tiristänyt hintaa muutaman sentin alemmas omilla päätöksillään.
Sähköautoista on innostunut etupäässä Pohjois-Eurooppa. Isoissa automaissa on laiskempaa. Ranskassa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli viime vuonna 17 prosenttia, Saksassa 14, Espanjassa 6 ja Italiassa 4.
EU-komissio esittikin joulukuun puolivälissä ainakin asteittaista luopumista uusien polttomoottoriautojen myyntikiellosta, joka oli sovittu vuodeksi 2035. Isot maat ovat sitä mieltä, että niiden on vaikea päästä tavoitteeseen.
Mutta silti mitään comebackia ei ole näkyvissä, vaan sähkö yleistyy.
– Se, että bensiini kiinnostaisi entistä enemmän, ei näy uusien autojen tai maahantuotujen käytettyjen autojen ensirekisteröinneissä, Tero Kallio sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kiinalaismallien osuus sähköautomarkkinasta Suomessa on noin seitsemän prosenttia. Kuvassa Byd Atto 3. Kuva: Markku Rantala / Yle
Autokaupoissa näkyy päinvastoin nopea käänne. Eurooppalaiset autonvalmistajat suoltavat uusia sähköautomalleja, jottei Eurooppa jäisi kiinalaisautojen jalkoihin.
– Tilanne on kääntynyt niin, että valikoima alkaa olla rajattu nimenomaan bensa-autoissa, Hanna Kalenoja sanoo.
Hyötysuhde puhuu sähkön puolesta
Kun selaa netin keskustelupalstoja, huomaa että osa suhtautuu bensiiniin yhä tunteella.
Teknisessä mielessä se on outoa. Bensiini on polttoneste, jota on käytetty lähinnä koska maailmassa on ollut riittämiin halpaa öljyä.
Se sopi hyvin 1900-luvun tuhlailuun. Mutta 2000-luvun sana on tehokkuus, ja siinä sähkömoottori on insinöörikansan käyttövoimana ylivoimainen.
Bensiini- ja dieselmoottorien hyötysuhde on teoriassa 30–40 prosenttia ja käytännössä 20–30 prosenttia, mutta sähkömoottorien jopa 90–95 prosenttia, kertoo LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola.
Sen verran sähkön tai polttonesteen sisältämästä energiasta siirtyy hyötykäyttöön liike-energiaksi.
Ahola tekee laskutoimituksen.
Jos henkilöauto kuluttaa 6 litraa bensiiniä 100 kilometrillä, sen energiankulutus on noin 60 kilowattituntia. Sähköautolla kulutus on 15–20 kilowattituntia 100 kilometriä kohden eli vain kolmas- tai neljäsosan polttomoottorin kulutuksesta.
Se, että sähköautoa pitää lämmittää sähköllä, kun bensiiniautoa voi lämmittää polton hukkaenergialla, tasoittaa peliä vain vähän. Sähkömoottori pysyy selvästi tehokkaampana ja ottaa vieläpä jarrutusenergian talteen, Ahola sanoo.
Pätevämpi peruste puolustaa bensiiniä on lompakko.
Uuden sähköauton keskihinta on yhä tuntuvasti suurempi kuin bensiiniauton hinta. Vaikka käytettyjen sähköautojen tarjonta on laajentunut, parilla tonnilla ei saa sähköautoa.
Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa sähköautoon, huomauttaa maaseudun liikenneköyhyyttä selvittänyt VTT:n johtava tutkija Jenni Vestinen.
Maaseudun kotitalouksista 11 prosenttia (lapsiperheistä 14 prosenttia) kertoi kuuluvansa pakotettuihin auton omistajiin.
– Se tarkoittaa, että normaalin arjen vuoksi on välttämätöntä omistaa auto, mutta auton kulujen vuoksi on vaikeuksia muissa elinkuluissa, Vestinen kertoo.
Käyttökustannuksiltaan sähköauto olisi ylivertaisen halpa, mutta vielä monen tavoittamattomissa.
Ykköstien päästä löytyy psykologin sähköautoselitys
Osalle polttomoottori on periaate.
Eletään polarisaation ja identiteettien aikaa. Sähköauto on kuin pyörillä kulkeva tofu, uhka niille jotka kokevat, että maailma muuttuu liian lujaa ja väärään suuntaan.
Pinttyneetkin tavat tapaavat kuitenkin muuttua. Ykköstien loppupäässä on Turku ja Turun yliopiston Publicum-rakennus, jossa meitä odottaa psykologian erikoistutkija Nils Sandman.
Sandman on tehnyt tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten asenteita sähköautoihin. Tutkimuskysely tehtiin vuonna 2022, ja vastaajia oli lähes 4 000.
Sähköauto on kuin pyörillä kulkeva tofu.
Tulokset olivat selkeät. Ihmiset, joilla oli kokemuksia sähköautoista, suhtautuivat siihen positiivisesti. Mutta ne, joilla ei ollut omia kokemuksia, olivat epäluuloisia.
Se näkyi myös tutkijaryhmässä, jonka kymmenestä tutkijasta kolme tai neljä hankki tutkimuksen jälkeen sähköauton – mukaan lukien Sandman itse.
– Se on hyvä esimerkki siitä, miten asiat leviävät ihmisten piireissä. Kun joku tuttu hankkii uuden asian, se leviää muille tutuille, ystäville ja naapureille, Sandman kertoo.
– Tätä voidaan mallintaa jopa samalla tavalla kuin tartuntatauteja. Saat tavallaan naapuriltasi tartunnan sähköautosta ja tartutat sen eteenpäin.
Avaa kuvien katselu
Nils Sandman pitää hiukan ristiriitaisena sitä, että sähköauton kallis hankintahinta ”kompensoituu”, mitä enemmän ajaa. ”Parasta olisi, kun ei omistaisi autoa ollenkaan.” Kuva: Markku Rantala / Yle
Kun uuteen tekniikkaan vihkiytynyt vähemmistö on kasvanut muutaman kymmenen prosentin suuruiseksi, se ikään kuin räjähtää sosiaalisesti ja siitä tulee normaalia.
– Minä veikkaisin, että sähköauton osalta aletaan olla siinä vaiheessa, että tämä alkaa sosiaalisesti räjähtää käsiin, Sandman sanoo.
Pinttyneesti vastahankaisten päätä on vaikea kääntää millään argumenteilla, Sandman lisää. Esimerkiksi Hanna Kalenojan kulkutapatutkimuksissa on selvinnyt, että vastahankaisia on noin kymmenen prosenttia väestöstä.
Vuoden autokauppias povaa viimeisiä bensa-kauppoja
Vielä pieni koukkaus, ja vuoden 2024 automyyjäksi valittu Sini Kasula löytyy Turun Keskusautohallin tiskin takaa.
Kun Kasula aloitti työt täällä viisi–kuusi vuotta sitten, iso osa autoista oli polttomoottoriautoja tai lataushybrideitä.
Nyt bensamalleja on jäljellä tasan yksi.
Avaa kuvien katselu
Vuosi 2024 oli autokaupoille synkkä, mutta Sini Kasula myi yli sata uutta Volvoa. Kuva: Markku Rantala / Yle
Vannoutuneita polttomoottorifanejakin näkee vielä, Kasula sanoo, ja sanoo arvostavansa heidän vakaumustaan. Sähköautojen hinta puhuttaa, ja Kasula pohtii asiakkaiden kanssa kompensoituisiko hinta sillä, että käyttökustannus alenee.
– Yleisesti voi sanoa, että suomalaisilla on hirveän hyvä tietotaito autoista ja niiden käyttövoimista, Kasula kehaisee.
Nyt bensa-auton lähtölaskenta kaupassa on pitkällä myös Kasulan työpaikalla.
Uskaltaako vuoden automyyjä veikata, milloin hän myy viimeisen bensiiniautonsa? Kasula miettii vain hetken ja vastaa sitten.
– Luulen, että ensi vuoden aikana myydään viimeinen puhdas polttomoottoriauto.