Ulko- ja tuvallisuuspolitiikan asiantuntijan Henri Vanhasen mukaan Venäjä pelaa edelleen neuvotteluissa vain aikaa.
Venäjän ja Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat joulukuun alussa Venäjällä. Kuvassa vasemmalta oikealle Juri Ušakov, Jared Kushner, Kirill Dmitriev ja Steve Witkoff. EPA / AOP
- Ukrainan sodan neuvotteluiden lopputulos jäi jälleen viime viikonloppuna laihaksi.
- Pakkaa sekoittavat Venäjän viivyttely sekä Yhdysvaltain epäselvät viestit.
- Uudeksi peluriksi neuvotteluihin näyttää pyrkivän Ranska, joka ehdotti viime viikolla keskusteluyhteyden avaamista Moskovaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin ulkopoliittinen avustaja Juri Ušakov veti sunnuntaina toiveet viikonlopun Ukraina-neuvottelujen tuloksista alas vessasta, kun hän kommentoi Ukrainan ja eurooppalaisten ehdotusten olleen ”melko epärakentavia”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Henri Vanhasen mukaan kommentti oli jälleen selvä ilmaus siitä, että Venäjä ei koe tarvetta joustaa neuvotteluissa ja käyttää niitä oikeastaan vain viivyttelyyn.
– Neuvotteluista syntyy tässä kohtaa optinen harha siitä, että prosessi etenisi, mutta sisältö ei kyllä vielä merkittävästi liiku, Vanhanen sanoo.
Yhdysvaltain Floridassa presidentti Donald Trumpin vävy Jared Kushner ja erityislähettiläs Steve Witkoff tapasivat ensin ukrainalaisia perjantaina ja sen jälkeen venäläisiä lauantaina. Aluksi neuvotteluita kuvailtiin julkisuuteen ”rakentaviksi”, mutta Vanhanen ei näille kommenteille hirveästi painoarvoa antaisi.
– Nyt neuvotellaan asetelmasta, ei lopputuloksesta. Ulospäin moni asia näyttää lupaavalta, mutta kun retoriikkaa hieman kuorii pois, nähdään kolme aika erilaista tavoitetta, jotka eivät vielä kohtaa, Vanhanen sanoo.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ei ollut yllättynyt viikonlopun neuvotteluiden lopputuloksesta. Inka Soveri
Ušakovin kommentista on luettavissa, että ainakaan Venäjä ei ole Vanhasen mukaan missään vaiheessa luopunut kauan sitten asettamistaan tavoitteista, joihin kuuluvat Ukrainan alueluovutukset sekä maan Nato-jäsenyyden estäminen.
Kuka puhuu Yhdysvaltain suulla?
Syy siihen, että Venäjä pitää yllä ainakin näennäistä neuvotteluhalukkuutta, löytyy presidentti Trumpista, joka voisi halutessaan asettaa Venäjälle jo valmistelussa olevia ankariakin talouspakotteita.
Näistä saatiin esimakua tänä syksynä, kun kaksi venäläistä öljyjättiä asetettiin Yhdysvaltain pakotelistalle. Sen jälkeen Trump on kuitenkin ilmaissut lähinnä tyytymättömyyttään ukrainalaisiin ja heidän järkkymättömyyteensä neuvotteluissa.
Euroopassa onkin ihmetelty sitä, miksi vanha liittolainen ei kiristä ruuviaan Venäjän suhteen ja pakota tätä nöyrempänä neuvottelupöytään.
Samaa on toki ihmetelty myös joidenkin yhdysvaltalaisten piirissä. Vanhasen mukaan asian suhteen onkin tärkeää pitää mielessä se, minkä kuppikunnan edustaja aiheesta milloinkin puhuu.
Yhdysvalloissa on nyt Ukrainan sodan kannalta useampi kuppikunta. Kuvassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (oikealla) yhdessä erityislähettiläänsä Steve Witkoffin kanssa. ZumaWire / MVPHOTOS
Ensimmäiseen näistä lukeutuvat Yhdysvaltain kongressin edustajat, joiden suhtautumisessa asiaan on myös hajontaa. Toisena ovat presidentti Trump ja hänen lähettiläänsä, ja kolmantena ulkoministeriö sekä sitä johtava ulkoministeri Marco Rubio.
– Tuntuu olevan välillä ihan kaikille osapuolille epäselvää, kenen ääni nyt eniten tässä prosessissa painaa. Se sekoittaa koko neuvottelutilannetta aika paljon, kun ei tiedetä ajavatko jonkun edustajan sanat virallista linjaa vai eivät.
Ukrainalle tilanne on ongelmallinen, koska Yhdysvaltain tuen menettäminen ei ole sille vaihtoehto. Samalla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin oma liikkumatila on Vanhasen mukaan nyt poikkeuksellisen kapea.
– Hän ei voi luopua alueista ilman, että koko sodan moraalinen perusta romahtaa Ukrainan kannalta. Eikä hän voi tietysti myöskään hyväksyä sellaista rauhaa, jossa ei ole turvatakuita, koska se olisi vain välirauha.
Ukrainan presidentit Volodymyr Zelenskyille Yhdysvaltain tuen menettäminen ei ole vaihtoehto. ZumaWire / MVPHOTOS
Uusi pelaaja?
Yhdeksi pelaajaksi rauhanneuvotteluihin itseään petaa nyt selvästi Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Sunnuntaina kerrottiin Putinin suostuneen Macronin ehdotukseen presidenttien välisistä keskusteluista.
Yhdysvaltalaislehti Politicon tietojen mukaan Ranska oli myös ratkaisevassa roolissa, kun Euroopan unioni päätti viime viikolla käyttää Ukrainan rahoittamiseen yhteisvelkaa Venäjältä jäädytettyjen varojen sijasta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan Venäjän presidentit Vladimir Putinin kanssa. EPA / AOP
EU:n toinen suurmaa Saksa oli sen liittokanslerin Friedrich Merzin johdolla taas tukenut vankasti venäläisvarojen käyttöönottoa. Jotain Ranskan ruodusta lipeämisestä kertoo se, että Politicon uutinen päätyi Venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin etusivulle heti maanantaina.
– Kyllähän tietysti tuntuu raskaalta, kun Ranskan kaliiberin eurooppalainen valtio ei kykene ajamaan linjaa, mitä vaikkapa Saksassa kovasti nyt Merz pyrkii ajamaan, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mukaan Ranskan toimia ei voi vielä pitää sooloiluna. Maa varmasti kokee Euroopan unionin suurvaltana vastuukseen ottaa roolia Ukrainan sodan neuvotteluissa.
– Mutta kyllä tietysti me toivoisimme, että se rooli olisi sellainen, joka tukisi niitä ratkaisuja, joita mekin toivomme suhteessa Ukrainan auttamiseen ja Venäjän aggressioiden vastustamiseen.