Nyt on hallitusten ja toimitusjohtajien hetki päättää, katsovatko he AI-kilpailua katsomosta vai pyrkivätkö ykköskenttään, kirjoittaa Juho Nevalainen.
Lue tiivistelmä
Nyt on hallitusten ja toimitusjohtajien hetki päättää, katsovatko he AI-kilpailua katsomosta vai pyrkivätkö ykköskenttään, kirjoittaa teknologiajohtaja Juho Nevalainen.
Moni organisaatio saa jo kilpailuetua tekoälystä, mutta osa on jäänyt kokeilijoiden joukkoon.
Edelläkävijät näkevät tekoälyn toimintatavan muutoksena, eivät it-projektina.
Organisaatiot voivat valita edelläkävijän tai seuraajan roolin tekoälyn hyödyntämisessä, Nevalainen kirjoittaa.
Moni organisaatio kertoo saavansa tekoälystä jo kilpailuetua, paljastuu Sofigaten tuoreessa pohjoismaisessa markkinakartoituksessa.. Moni on myös jäänyt jäänyt kokeilijoiden ja seuraajien joukkoon. Muun muassa Business Finlandin Tekoälyn tila Suomessa 2025 -katsaus kuvaa samaa: ekosysteemi kasvaa, mutta tarvitsee rohkeita päätöksiä, ei enää varovaisia pilotteja. Kyse ei ole enää siitä, että tulevaisuudessa tekoäly jakaa organisaatiot voittajiin ja häviäjiin. Se tapahtuu nyt.
Kansainvälisesti kuva tarkentuu Oxford Economicsin Enterprise AI Maturity Index 2025 -tutkimuksessa. Siinä lähes 4 500 johtajaa arvioi organisaationsa AI-kypsyyttä. Noin viidennes yltää etujoukkoon, joka saa tekoälystä selvästi parempia tuloksia ennen kaikkea johtamisen ja hallintamallien, ei yksittäisten työkalujen ansiosta.
Olennaista on, mitä tämä etujoukko tekee toisin. Tuoreimpien tutkimusten viesti on sama: edelläkävijöille tekoäly ei ole it-projekti, vaan toimintatavan muutos. Edelläkävijöissä ylin johto vastaa tekoälyn hyödyistä yhteisillä teknologia-alustoilla, jotka kytkevät tekoälyn liiketoimintaprosesseihin. Niissä myös panostetaan osaamiseen ja määritellään selkeät toimintamallit tekoälyn käyttöön. Investoinnit nousevat helposti satoihin tuhansiin euroihin, ja ne kohdistuvat ennen kaikkea osaamiseen ja arjen työtapojen muutokseen. Suurin osa muista kamppailee yhä datan, osaamisen ja toimintatapojen kanssa – ei varsinaisen teknologian.
Kahtiajako näkyy myös työnteon tavoissa. Etujoukossa on syntynyt uusia rooleja liiketoiminnan ja teknologian välimaastoon: ihmisiä, joiden tehtävä on kysyä, miten tekoäly muuttaa juuri meidän tapaa tehdä kauppaa, palvella asiakasta tai johtaa tuotantoa. Ne kouluttavat henkilöstöä ottamaan käyttöön tekoälyagentteja – uudenlaista digitaalista työvoimaa – jotka hoitavat rajattuja tehtäviä itsenäisesti.
Kysymys ei enää ole siitä, pitäisikö tekoälyä hyödyntää, vaan siitä, kuka uskaltaa johtaa muutosta. Tutkimuksissa mainittu etujoukko todistaa, että myös Suomessa organisaatiot voivat vapaasti valita, ottavatko tekoälyn hyödyntämisessä edelläkävijän vai seuraajan roolin. Jatkamalla pienten tekoälykokeilujen tiellä samalla kun kilpailijat rakentavat digitaalisia työvoimia etujoukkoon ei kuitenkaan ole asiaa. Nyt on hallitusten ja toimitusjohtajien hetki päättää, katsovatko he AI-kilpailua katsomosta tai vaihtoaitiosta vai pyrkivätkö ykköskenttään.
Juho Nevalainen
teknologiajohtaja, Sofigate