Venäjän välit liittolaisensa kanssa ovat kiristyneet viime vuoden aikana. Kumppani käyttää tilaisuutta hyväkseen, asiantuntijat sanovat.
Azerbaidžanin presidentti Aliyev (taustalla) jätti Putinin pirskeet välistä. Arkistokuva. ZumaWire / MVPHOTOS
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev jättää viime tinkaan väliin kokoukset, joihin Venäjä odotti hänen saapumistaan.
Azertac-valtionmedian mukaan Alijev jättää aikataulusyistä väliin Euraasian talousunionin kokouksen sekä Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) epäviralliseen huippukokouksen Moskovassa.
Presidentinhallinto sanoo tiedotteessaan, että Azerbaidžan ”osallistuu säännöllisesti” IVY-kokouksiin ja ”arvostaa yhteistyötä IVY:n puitteissa”. Hallinto tiedotti myös keskustelleensa Yhdysvaltain kanssa yhteistyöstä kaasuteollisuuden saralla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin isännöi tänään maanantaina muiden IVY:n johtajien vierailua maailman suurimpiin kuuluvassa taidemuseossa Eremitaašissa. IVY perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 ylläpitämään entisten neuvostotasavaltojen yhteistyötä.
Asiantuntijoiden mukaan Ilham Alijev antaa maansa Venäjä-suhteiden kiristyä. ZumaWire / MVPHOTOS
Kreml vakuuttaa hyväksyvänsä Alijevin poissaolon.
– Kaikilla valtionpäämiehillä on erittäin kiireinen aikataulu, etenkin joulukuussa uudenvuoden alla, sanoo Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ukrainalaismedia Kyiv Independentin mukaan.
Vuosi tulehdusta
Maiden väliset jännitteet kiristyivät sen jälkeen, kun Tšetšeniaan matkalla ollut Azerbaijan Airlinesin matkustajakone iskeytyi maahan joulukuussa 2024. Kazakstaniin pudonneen koneen kyydissä olleista 62 ihmisestä 38 kuoli.
Alustavien tutkintojen mukaan Venäjän ilmatorjunta ampui koneen alas. Kremlillä kesti kuitenkin pitkään ottaa vastuuta turmasta, mikä suututti Azerbaidžania entisestään.
Vuoden aikana suhteet ovat tulehtuneet yhä pahemmin. Ilham Alijevin hallinto on sulkenut venäläisiä kulttuuritapahtumia ja mediakanavia sekä syyttänyt Venäjän poliisia Azerbaidžanin kansalaisten kiduttamisesta ja sieppaamisesta. Alijev jätti toukokuussa väliin Venäjän voitonpäivän paraatin Moskovassa.
Azerbaidžanilainen matkustajakone iskeytyi maahan Kazakstanissa joulukuussa 2024. EPA / AOP
Heinäkuussa Alijev uhkasi viedä Venäjän kansainväliseen oikeuteen lentoturman takia, ellei Kreml myönnä virallisesti ampuneensa koneen alas. Lokakuussa Vladimir Putin myönsi Venäjän olevan syyllinen.
Venäjän korttitalo kaatuu?
Azerbaidžan on kiihdyttänyt jännitteitään Venäjän kanssa vahvistaakseen sekä sisä- että ulkopoliittista asemaansa, kirjoitti Etelä-Kaukasiaan erikoistunut toimittaja Bašir Kitachaev Carnegie Politikassa heinäkuussa.
Kitachaevin mukaan Putinin taipuminen, Venäjän maksamat korvaukset ja Moskovaan pystytetty patsas Alijevin isälle, ex-presidentti Heidar Alijeville osoittavat Azerbaidžanille, miksi jännitteistä voi olla hyötyä.
Itä-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Arto Luukkanen kirjoitti Iltalehdessä, että Venäjän valta-asema Kaukasiassa on nyt heikentymässä.
Azerbaidžan näkee tilaisuuden lisätä omaa valtaansa. Viime aikojen voitot esimerkiksi Venäjän painostuksen torjumisessa ja Vuoristo-Karabahin taistelussa Armeniaa vastaan nostavat maan kunnianhimoa.
Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan pakotteiden kohteeksi joutunut Venäjä on yhä riippuvaisempi Azerbaidžanin tuesta etenkin logistiikan saralla.
– Venäjällä ei ole tällä hetkellä lähes ollenkaan välineitä, joilla se voisi painostaa Azerbaidžania, sanoi Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshes Iltalehdelle.
Venäjän ja Azerbaidžanin välit ovat molemmille tärkeät mutta jännitteiset. MAXIM SHIPENKOV
Vaikka Kreml tukee muodollisesti Armeniaa, sota toi esiin Venäjän haluttomuuden puuttua Armenian ja Azerbaidžanin välisiin asioihin. Alijev on myös torjunut länsimaiden painostuksen ja jatkanut oman, itsevaltaisen hallintomallinsa ylläpitoa. Kaikki tämä vahvistaa Azerbaidžanin itsevarmuutta, Moshes arvioi.
Carnegie Politikan Bašir Kitachaev arvioi heinäkuussa, että Alijev jatkaa Putinin härnäämistä painostaakseen häntä myönnytyksiin, muttei halua tuhota Azerbaidžanin elintärkeitä kauppasuhteita Venäjän kanssa.
– Jo se, että tällainen temppuilu Moskova-suhteissa on tullut mahdolliseksi, kertoo paljon. Venäjä otetaan Etelä-Kaukasiassa yhä vähemmän vakavasti, ja Kremlin on paljon vaikeampaa palauttaa maineensa alueella, Kitachaev sanoi.