Jouluperinteet|”Jotenkin sitä toivoisi, että voisimme hyvässä yhteishengessä viettää myös tätä juhlakautta Suomessa”, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja sanoo.
22.12. 19:30
Lue tiivistelmä
Suomen Lähetysseura saa Kauneimmista joululauluista myös rasistista palautetta.
Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala kertoo, että palautetta tulee kolmea tyyppiä: perinteen merkityksellisyydestä, lauluvalinnoista ja rasistista viestiä.
Tänä vuonna palautetta on tullut erityisesti Sylvian joululaulun poistamisesta vihosta.
Parhiala harmittelee rasistista palautetta ja toivoo, että juhlakautta voitaisiin viettää hyvässä yhteishengessä Suomessa.
Juuri nyt eletään kuuminta joululaulusesonkia, kun joululaulut soivat jälleen kirkoissa, ostoskeskuksissa ja ravintoloissa aina loppiaiseen asti. Suomen Lähetysseura kokoaa vuosittain Kauneimmat joululaulut -vihon, jonka ympärille seurakunnat voivat järjestää omia yhteislaulutilaisuuksiaan.
Tänä vuonna on uutisoitu päätöksestä jättää vihosta pois Sylvian joululaulu, joka on yksi kokoelman ikisuosikeista. Sylvian joululaulua on silti laulettu, ehkäpä osin protestihengessä, myös tämän vuoden tilaisuuksissa.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala kertoo, että Lähetysseuralle ja hänelle itselleen kyllä tulee palautetta Kauneimpien joululaulujen kappalevalinnoista. Palautteen määrä on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna Kauneimpien joululaulujen suosioon.
Hän viittaa Lähetysseuran vuosi sitten Taloustutkimuksella teettämään selvitykseen, jonka mukaan jopa joka kolmas suomalainen kertoi käyvänsä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.
”Se on noin 1,8 miljoonaa suomalaista. Jos palautteita tulee satakunta, se on kuitenkin aika pieni palautemäärä”, Parhiala kertoo.
Sylvian joululauluun liittyvä uutisointi on kuitenkin tänä vuonna aiheuttanut pienen palautepiikin.
Yleisesti ottaen palautetta on kolmea tyyppiä, Parhiala sanoo.
”Yhtäältä ihmiset haluavat kertoa sen, että kuinka merkityksellinen tämä perinne on heille ollut. Kauneimpia joululauluja on järjestetty yli 50 vuotta, ja tämä on heille niin tärkeä osa joulunviettoa, että he osallistuvat tapahtumiin kerran tai useammankin kerran. Ja ollaan oltu pahoillaan, jos vihkosta on puuttunut sinä vuonna heidän toivelaulunsa.”
Tänä vuonna tällaista palautetta on tullut Sylvian joululaulusta.
Viime vuonna tuli siitä, ettei Enkeli taivaan -virttä ollut mukana. Tänä vuonna se taas on kokoelman osana.
Toinen palautetyyppi liittyy uusiin lauluihin, joita lauluvihkoihin on valittu. Tänä vuonna sellaisia ovat esimerkiksi lasten joululaulut Osaatko naattia joulusta ja Piirrän pienen tähden. ”Eli tulee myönteistä ja kielteistä palautetta siitä, mitä vihossa kulloinkin on”, Pauliina Parhiala sanoo.
Kolmas palautetyyppi on yllättävämpi – tai vastaanottajasta riippuen harmillisen tuttu.
”Tulee rasistista palautetta, eli tätäkin kanavaa halutaan käyttää rasistisen viestin esille tuomiseen”, Parhiala harmittelee.
Sylvian joululaulustakin uutisoitaessa on tuotu esiin, että tapahtuman halutaan saavuttavan mahdollisimman monet, siis myös ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat. Siksi klassikkolauluja on jätetty pois ja otettu mukaan uudempia ja kansainvälisesti tunnetumpia joululauluja.
”Kyllähän joululauluperinnekin on tullut Suomeen muualta. Nyt vihossa on englantilainen Ensimmäinen joulu ja ranskalainen Heinillä härkien kaukalon. Näitä tilaisuuksia järjestetään suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, eri kielillä”, Pauliina Parhiala huomauttaa.
Tämä saattaa osaltaan aiheuttaa myös rasistisen palautteen lisääntymistä.
”Se on tietysti aika valitettavaa. Jotenkin sitä toivoisi, että voisimme hyvässä yhteishengessä viettää myös tätä juhlakautta Suomessa.”