Pohjalla ollaan, tästä on vain yksi tie

Jouluna kannattaa toivoa ainakin kahta asiaa: oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan ja talouskasvua Suomen vientimaihin, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Eilen klo 19:05

Pääministeri Petteri Orpo kuvattuna Kesärannassa jouluna 2023. Mikko Huisko

Menneellä viikolla saatiin uudet ennusteet Suomen talouskasvusta. Kasvu tosin on tässä tapauksessa liian vahva ilmaisu.

Pohjalla ollaan, tästä ei ole tietä kuin ylöspäin.

Suomen Pankki ennusti, että kuluvan vuoden talouskasvu jää 0,2 prosenttiin. Kesäkuussa pankki oli vielä ennustanut, että kasvua olisi edes 0,5 prosenttia.

Valtiovarainministeriö (VM) oli Suomen Pankin kanssa samoilla linjoilla, kuluvan vuoden kasvu on senkin mukaan vaivaiset 0,2 prosenttia. Vielä syyskuussa VM:llä oli paljon ruusuisempi näkemys, se ennusti 1,0 prosentin kasvua tälle vuodelle.

Vuosi 2025 on yhdellä sanalla sanoen pettymys.

Loppuvuoden talouskasvu on paljolti joulumyynnin varassa. Sen onnistumisesta ei vielä ole tietoa, uutisia on ollut molempiin suuntiin.

Selvää joka tapauksessa on, että suomalaisten kuluttaminen junnaa pahasti paikallaan.

Suomalaiset eivät uskalla kuluttaa, tämä koskee kaikkea pienemmistä hankinnoista asuntoihin. Luottamusta heikentävät pitempiaikaisesti työttömyyden uhka, julkisen talouden heikko tila ja Venäjän sotatoimet.

Talouden ennustajien ja johtavien poliitikkojen viesti on tällä hetkellä kuitenkin toisenlainen: valoa tunnelin päässä näkyy jo.

Erityisesti pääministeri Petteri Orpo (kok) on yrittänyt puhumalla saada suomalaisia kuluttamaan.

Tarkoitus on hyvä, koska talous on myös paljon tunnetta ja uskoa.

Talouskasvusta riippuu myös Orpon ja hänen hallituksensa perintö: työmarkkinauudistukset ja sosiaaliturvaleikkaukset toimivat vain, jos on kasvua. Jos ei ole, se lisää heikompiosaisuutta.

Mutta onko tsemppipuheelle katetta?

Suomen Pankissa ei hääviin kasvuun uskota, pankki alensi ensi vuoden ennustettaan 1,5 prosentista 0,8:aan. VM uskoo 1,1 prosentin kasvuun.

Vuonna 2027 ollaan molempien mukaan jo hieman paremmassa kasvussa, kasvua olisi 1,7 prosenttia.

Poliittisessa keskustelussa painottuvat myös julkisen talouden ongelmat. VM:n arvion mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa vielä tällä hallituskaudella 0–1,4 miljardilla eurolla ja tulevalla hallituskaudella 7–12 miljardilla eurolla.

Kasvu on kituliasta, julkinen talous velkakierteessä, Venäjällä ei näytä olevan aitoa halua rauhaan, vienti ei vedä kunnolla, eikä Yhdysvaltain talouden suunnasta tiedetä.

Ei ole ihme, että suomalaiset varovat riskejä ja pyrkivät vähentämään velkaantumistaan.

Mutta kuten sanottua, rohkaiseviakin merkkejä on ilmassa.

Kauppalehti kokosi joulun kunniaksi kymmenen rohkaisevaa lukua Suomen taloudesta. Niitä ovat muun muassa:

Työllisten määrä on pitänyt kohtuullisen hyvin pintansa huonosta suhdanteesta huolimatta.

Ostovoima kohenee, kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu vihdoin umpeen.

Suomen kilpailukyky on erittäin hyvä ja sähköenergian hinta halpaa.

Puolustusinvestointien kasvu vauhdittaa kasvua. Helsingin pörssin kurssinousu on ollut vahvaa.

Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tästäkin taantumasta noustaisi, mutta milloin, se on tuhannen taalan kysymys.

Jouluna kannattaa joka tapauksessa toivoa ainakin kahta asiaa: oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan ja talouskasvua Suomen vientimaihin.