Kuusi oiretta nousi tutkimuksessa vahvasti esiin.
Katso videolta lisää mahdollisia merkkejä muistisairaudesta.
Lue tiivistelmä
Tuore tutkimus osoittaa, että kuusi tiettyä masennusoiretta keski-iässä voivat nostaa dementiariskiä 1,5-kertaiseksi.
Oireita ovat itseluottamuksen menetys, kyvyttömyys kohdata ongelmia, keskittymisvaikeudet, jatkuva hermostuneisuus, tyytymättömyys sekä kiintymyksen tunteiden väheneminen.
Kansanterveystieteen professori Mika Kivimäki sanoo, että riski on edelleen pieni.
Itseluottamuksen menetys, kyvyttömyys kohdata ongelmia, keskittymisvaikeudet, jatkuva hermostuneisuus tai jännitteisyys, tyytymättömyys tapaan, miten hommat hoituvat sekä lämmön ja kiintymyksen tunteiden väheneminen muita kohtaan.
Nämä keski-iässä havaitut kuusi masennusoiretta nousivat vahvasti esiin tekijöinä, jotka lisäävät myöhemmällä iällä dementiariskiä. Oireet mainittiin Lancet Psychiatry -tiedelehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa.
Masennuksen keski-iässä on havaittu lisäävän muistisairauden riskiä myöhemmällä iällä.
– Aiemmin on otaksuttu, että mikä tahansa masennus liittyy kohonneeseen dementiariskiin. Mutta näin on vain tiettyjen oireiden osalta. Tässä tutkimuksessa löytyi vain kuusi oiretta, muissa oireissa yhteyttä ei näy, kansanterveystieteen professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta sanoo.
Hän toimi tutkimuksen ohjaajana.
Tutkimuksessa oli mukana myös suomalaisia tutkijoita. Kuva: Markku Piilemä
Kivimäki rauhoittelee, että vaikka tunnistaisi itsessään jonkin yllä mainituista kuudesta oireesta, ei kannata oitis huolestua. Riski on edelleen pieni.
– Riskin suuruus oli noin 1,5-kertainen verrokkiryhmään verrattuna. Ne, joilla ei ollut mitään noista kuudesta oireesta, heillä oli 10 prosentin riski sairastua muistisairauteen 25 vuoden aikana. Ne joilta oireita löytyi, ilmaantuvuus oli 15 prosenttia. Se kertoo riskin suuruudesta, Kivimäki sanoo.
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa keski-iän masennusoireet, jotka liittyvät voimakkaimmin myöhempään dementiaan. Tutkimus antoikin ”paljon selkeämmän kuvan siitä, ketkä saattavat olla alttiimpia sairastumiselle jo vuosikymmeniä ennen dementian kehittymistä”.
Kivimäki sanoo, että Suomen osalta tutkimuksen tärkein havainto liittyy siihen, että Suomessa käypä hoito -suosituksissa masennus on mainittu muistisairausriskiä kohottavana tekijänä.
– Tämä tutkimus tarkentaa sitä, mikä riski liittyy mihinkin, Kivimäki painottaa.
Tutkimukseen osallistui 5 811 henkilöä iältään 45–69-vuotiaita. Keskimäärin 22,6 vuotta kestäneen seurannan aikana 586 osallistujalle – eli 10,1 prosentille – kehittyi dementia.
Tutkimus osoitti, että yllä mainitut kuusi oiretta saattavat olla varhaisia merkkejä dementiaan johtavista tekijöistä ja löydökset voivat auttaa tunnistamaan dementian riskiryhmään kuuluvat henkilöt aikaisemmin.
Masennusoireet voivat heijastaa muutoksia aivoverenkiertojärjestelmissä, eivät vain mielialassa.
Löydökset voivat auttaa tunnistamaan dementian riskiryhmään kuuluvat henkilöt aikaisemmin. Kuva: Sami Kero
Psykiatri Richard Bermudes kommentoi tutkimusta Medical News Today -lehdelle ja sanoi, että sen tulokset todella korostavat sitä, kuinka läheisesti mielenterveys ja aivojen terveys liittyvät toisiinsa.
– Kun potilaat puhuvat esimerkiksi itseluottamuksen menettämisestä tai keskittymisvaikeuksista – kahdesta tutkimuksessa tunnistetusta oireesta – pidän niitä merkkeinä siitä, että aivot itsessään eivät välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä tutkimus vahvistaa tätä ajatusta ja muistuttaa meitä siitä, että sillä, mitä aivoissa tapahtuu keski-iässä, voi olla merkitystä vuosienkin päästä, Bermudes sanoi lehdelle.
– Masennusoireet voivat heijastaa muutoksia aivoverenkiertojärjestelmissä, eivät vain mielialassa, Bermudes jatkoi.
Väestön ikääntyessä nopeasti dementiasta on tullut merkittävä maailmanlaajuinen kansanterveysongelma. Muistisairaudet vaikuttavat tällä hetkellä yli 55 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti, ja luvun odotetaan nousevan 153 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Riskitekijöiden tunnistaminen ja hallinta keski-iässä dementian puhkeamisen viivästyttämiseksi tai ehkäisemiseksi kokonaan on sen takia kansanterveyden kannalta todella tärkeää.