Pääministeri Petteri Orpo oli tänään kuultavana suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan yhteiskuulemisessa.
Pääministeri Petteri Orpo kävi suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana maanantaina ja saapui tämän jälkeen antamaan medialle kommenttejaan. Johannes Ijäs
EU-johtajat päättivät viime viikolla 90 miljardin euron lainasta Ukrainalle.
Suomen tahto oli, että Ukrainan tukemiseen olisi hoidettu sotakorvauslainalla, johon olisi käytetty EU:ssa jäädytettyjä venäläisvaroja. Yllättäen päätettiinkin yhteisvelasta.
Oppositiosta on kovisteltu, oliko pääministeri Petteri Orpolla (kok) riittävä mandaatti päättää yhteisvelasta.
Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta kokoontuivat tänään maanantaina kuuntelemaan Orpon raportointia Eurooppa-neuvoston kokouksesta.
– Piti tulla sotakorvauslaina, tulikin yhteisvelka. Vaikka Ukrainaa pitää auttaa, ei tästä nyt kovin suuria tyylipisteitä voi antaa, keskustan puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen sanoi valiokuntien yhteisen puoleentoista tuntiin venyneen kokouksen päätyttyä. Valiokunnassa oli käyty runsasta mielipiteenvaihtoa.
Median eteen astui myös pääministeri Orpo. Hän summasi, että Suomelle, Euroopalle ja Ukrainalle tärkein asia on, että EU:n huippukokouksesta tultiin ulos Ukrainan tukipäätöksen kanssa.
– Sen me saavutimme ja se oli Suomen tavoite numero yksi. 90 miljardin rahoitus Ukrainalle vuosiksi 2026 ja 2027 on juuri sen kokoinen rahoitus, jota Ukrainalle oli ajateltu Euroopan unionilta tulevan, Orpo totesi medialle.
”Ei pidetty laajasti mitenkään mahdollisena”
Orpo totesi, että vielä huippukokouspäivänä viime viikon torstaina oli hyvin vahva käsitys siitä, että sotakorvauslainasta neuvotellaan ykkösvaihtoehtona.
Hän avasi monisanaisesti toimittajille, miten tilanne kehittyi ja millaisia kantoja eri maat vaikeassa neuvotteluprosessissa ottivat. Käänteet neuvotteluissa olivat yllättäviä.
– Yhteisvelkavaihtoehto oli myöskin, mutta sitä ei pidetty laajassa maajoukossa mitenkään mahdollisena, Orpo huomauttaa.
Orpo kutsuu 90 miljardin EU:n budjettia vastaan otettavaa velkaa hybridiratkaisuksi tai käänteiseksi sotakorvauslainaksi. Mallissa Venäjän jäädytyt varat toimivat joka tapauksessa perälautana.
– Jos Venäjä ei maksa aikoinaan sotakorvauksia, silloin nämä rahat käytetään velan maksuun.
Jos mitään päätöstä ei olisi tullut, Orpon mukaan ”Ukraina ei tänään neuvottelisi rauhasta vaan antautumisesta”. Nyt Ukraina voi uskottavasti vahvistaa puolustustaan.
Orpo kertoi olleensa neuvotteluyönä yhteydessä eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajaan Saara-Sofia Siréniin (kok). Kaksikko totesi, että yhteisvelka on Suomen kantojen mukainen. Asia on mainittu muun muassa suuren valiokunnan käytössä olleessa muistiossa.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok). Roosa Bröijer
Koskinen: Tulkinnanvaraista
Orpo näkee, että hänellä oli mandaatti päättää yhteisvelasta.
– Meidän kantamme löytyy eduskunnan vahvistamana ja hallituksen valmistelemana, hän lausui toimittajille.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén painottaa myös, että ensisijainen tavoite oli varmistaa Ukrainan rahoitus. Yhteisvelka mahtui suuren valiokunnan tukemaan kantaan.
– Suomen kannassa ja linjassa painottui sotakorvauslaina, koska se oli ensisijainen tavoitteemme. Se olisi ollut kaikkein paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisenkin (sd) mukaan yhteisvelka oli toissijainen vaihtoehto. Oletus oli kuitenkin Koskisen mielestä, että yhteisvelka vaatisi täyttä yksimielisyyttä. Ratkaisu syntyi kuitenkin EU:ssa luovien tulkintojen jälkeen niin, että Unkari, Tshekki ja Slovakia eivät ole yhteisvelassa mukana.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd). Petteri Paalasmaa
Kun media kysyi Koskiselta, toimiko pääministeri täysin mandaattinsa rajoissa, Koskinen sanoi asian olevan tulkinnanvarainen siksi, että syntyi uusi oikeudellinen ratkaisumalli, josta ei aiemmin tiedetty – eli kaikki maat eivät ole mukana yhteisvelan ottamisessa.
Koskinen olisi kaivannut eduskunnan suuntaan nyt nähtyä laajempaa konsultointia ja etukäteistä tietoa uudesta ratkaisumallista. Koskisen ja SDP:nkin mukaan ensisijaista kuitenkin on, että Ukraina saa tarvitsemansa rahat.
”Tästä ei ole kahta kysymystä”
Suuren valiokunnan jäsen Timo Harakka (sd) on kriittinen Orpon menettelytapoja kohtaan. Harakka kommentoi valiokuntien kokouksen jälkeen Iltalehdelle pitävänsä tosiasiana, ettei Suomi ollut lainkaan varautunut jäädytetyillä varoilla taattavan sotakorvauslainan kaatumiseen.
Harakan mukaan tämä ilmenee valtioneuvoston kannasta, jossa oletetaan, että vaihtoehtoinen yhteisvelka olisi sovittava yksimielisyydellä.
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka. Pasi Liesimaa
– Orpoa vietiin kuin litran mittaa neuvottelussa, Harakka sanoo.
Saara-Sofia Sirén painotti mediatilaisuudessa, että Suomi on jo aiemmin suhtautunut avoimesti erilaisiin ratkaisuihin Ukrainan tukemisessa.
– Tästä ei ole kahta kysymystä.
Iltalehden uudestaan tiedotustilaisuuden jälkeen tavoittama Sirén muistuttaa Harakalle myös valtioneuvoston suuressa valiokunnassa esillä olleen kannan sanamuodosta. Siinä puhutaan ”yksimielisen päätöksenteon haasteellisuudesta” mutta ei Sirénin mukaan sidota yhteisvelkaa yksimielisyyteen.